Suomen hallituksessa vaikuttaa olevan tuuli kääntymässä suhtautumisessa EU:n yhteisvelkaan, jos sitä käytetään nimenomaan Ukrainan tukemiseen ja yhteisen puolustuksen vahvistamiseen.
Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina Suomen kannaksi, että Suomi on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi ja siihen kytkeytyen Euroopan kokonaisuusturvallisuuden vahvistamiseksi.
Linjauksessa ei suljeta pois EU:n yhteisvelkaa yhtenä vaihtoehtoisista ratkaisuista.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) toisti kannan myös maanantaina saapuessaan EU-johtajien epäviralliseen puolustuskokoukseen Brysselissä. Hänen mukaansa linjan avaaminen johtuu siitä, että riittävä puolustus on eksistentiaalinen kysymys Suomelle.
Hänen mukaansa velan lähtökohtana pitää olla se, että puolustuksen tarpeisiin panostamisen tulee olla tarve- ja uhkaperusteista.
– Ja se, että niitä rahoja käytetään siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Silloin Suomi on selkeästi maa, jonka pitää olla selkeästi saamapuolella.
Orpon mukaan Suomella on selkeitä tarpeita, jotka puolustavat myös eurooppalaista turvallisuutta.
Perussuomalaiset kriittisimpiä
Vielä kevään 2023 eduskuntavaalikampanjoinnin yhteydessä Orpo sanoi, että yhteisvelan sijaan tulisi katsoa ensisijaisesti olemassa olevien varojen suuntaan Ukrainan puolustuksen rahoittamiseksi.
Velkaan on suhtautunut kriittisesti hallituspuolueista erityisesti perussuomalaiset.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi viime kevään EU-vaalitentissä Ylellä, että yhteisvelka on väärä vastaus Ukrainan avustamiseen. Purran mukaan kielteinen kanta yhteisvelkaan ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Suomi ei voisi osallistua asiaa koskeviin neuvotteluihin.
Samassa tentissä Orpo ei sulkenut sitä mahdollisuutta pois, että EU ottaisi yhteisvelkaa Ukrainan tukemiseen.
STT on yrittänyt tavoittaa Purraa haastatteluun ja kysyä tämän näkemyksiä yhteisvelasta, mutta Purra ei ole vastannut yhteydenottoihin.
Myös EIP:n rooli yksi vaihtoehto
Mitään konkreettisia päätöksiä siitä, miten Euroopan yhteistä puolustusta lähdettäisiin rahoittamaan, ei ole vielä tehty. Lisäksi EU-maat joutuvat käytännössä odottamaan, että Saksan helmikuun vaalit on käyty ennen päätösten tekemistä. Konkreettisia päätöksiä odotetaan kesäkuun huippukokouksessa.
Eräs EU-virkamies kuvaili tilannetta viime viikolla toteamalla, että vaikka EU-maat jakavat yhteisen näkemyksen puolustuksen vahvistamisen kiireellisyydestä, keskustelu siitä, miten tämä rahoitetaan, tulee olemaan "intensiivinen ja monimutkainen".
Monen jäsenmaan näkemykset yhteisvelasta ovat kuitenkin muuttuneet myönteisempään suuntaan, myös Suomen.
Rahoitukseen on myös muita vaihtoehtoja. Erityisesti Suomi on pitänyt esillä Euroopan investointipankin (EIP) roolin muuttamista puolustuksen rahoittamiseksi.
Orpon aloitteesta laaditussa kirjeessä Suomi ja valtaosa muista EU-maista esittivät perjantaina, että EIP lisäisi rahoitustaan Euroopan puolustusteollisuudelle. Nykyisellään Euroopan investointipankin mahdollisuudet rahoittaa puolustushankkeita ovat rajalliset. Viime vuonna rahoitussääntöihin tehdyistä joustoista huolimatta EIP ei voi tällä hetkellä osallistua suoraan esimerkiksi tuotannollisiin hankkeisiin.
Kirjeessä ehdotetaan, että EIP:n niin sanottu poissuljettujen sektorien lista tulisi arvioida uudelleen vastaamaan nykyisiä EU:n poliittisia painopisteitä. Tämä tarkoittaisi, että EIP voisi jatkossa rahoittaa perinteistä puolustusteollisuutta.
Orpon aloite ei ole saanut kuitenkaan taakseen kaikkia EU-jäsenmaita. Allekirjoittajien joukosta puuttuvat muun muassa Itävalta ja Unkari.
EU-komission on määrä julkaista maaliskuussa puolustuksen valkoinen kirja, joka esittelee komission näkemyksiä EU:n puolustuksen kehittämiseksi.
Ranska jäämässä yksin
Yksi kiistanaihe on liittynyt myös siihen, mistä hankintoja tehtäisiin. Ennen kaikkea Ranska haluaisi EU:n tekevän puolustushankintoja yhteisellä rahalla eurooppalaisilta markkinoilta.
Muut EU-maat ovat suhtautuneet ajatukseen nihkeämmin.
– Tarpeet Euroopassa ovat niin suuria, että siitä riittää kyllä Ranskankin teollisuudelle, kuten Suomenkin kasvavalle teollisuudelle. Mutta meillä ei ole järkeä eikä mahdollisuutta irtautua Yhdysvalloista. Heidän järjestelmänsä ovat erittäin kehittyneitä, ja meillä on vuosiksi eteenpäin heiltä tilauksia, Orpo sanoi.