Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Kati Komulainen kirjoitti aikuiskoulutustuen lakkautuksesta (ILPO 2.8.) nykyisen hallituksen toimesta 1.8.2024 alkaen. Se haittaa hänen mukaansa erityisesti naisvaltaisilla aloilla edelleen ja uudelleen kouluttautumista.
Kaikenlainen aikuisopiskelu ja -harrastaminen ja itsensä kehittäminen (myös pakollinen pätevöityminen) näyttää olevan enemmän naisten suosiossa. Siis suomeksi sanottuna vaikuttaa siltä, että itsensä kehittäminen ei miehiä kiinnosta niin paljoa.
Toisaalta ei ehkä tarvitse: yhden tutkinnon jälkeen työura etenee hyvin kaverien tuella ilmankin. Naiset ovat hiukan altavastaajina siirryttäessä varsinkin ylemmille portaille. Ehkä siksi he hankkivat lisäkoulutuksia ja -tutkintoja (joskus turhiakin) päästäkseen eteenpäin.
Olipa aikuiskoulutustuki sitten turha ja kallis tai ei, sen poistaminen on ainakin signaali varsinkin nuorille: valitse heti koulutusala oikein, paina niska limassa yhtä ja samaa ilman toivoa muutoksesta, kunnes kuolema korjaa tai potkut tulee tai pieni eläke! Aikuisen ”tavallisen duunarin” on syytä tyytyä osaansa ja olla kiitollinen työpaikasta, olipa se millainen tahansa.
Muuten, johtuvatko hallituksen naisia (ja nuoria) sortavat päätökset siitä, että hallituspuolueita äänesti miesten enemmistö: miljoona (1 miljoona) miestä pyörein luvuin. Vain puoli miljoonaa (1/2 miljoonaa) naista äänesti hallituspuolueita.
Perussuomalaiset saivat 72 prosenttia äänistään miehiltä, kokoomus 63 prosenttia. Miljoona naista, siis naisten valtava enemmistö, noin 2/3, äänesti muita puolueita kuin hallituspuolueita. (Arvioni perustuvat Åbo Akademin selvitykseen, otostutkimukseen ”Finland Turned Right”, julkistettiin kesäkuussa 2023).
Hallitus on laillisesti valittu ja tehty parlamentaaristen periaatteiden mukaan, mutta ei sillä koko kansan tukea ole, kuten ei millään hallituksella tule olemaan nykyoloissa. Kannatusmarginaalit ovat pieniä.
Silloin odottaisi ministereiltä ja hallituspuolueilta hiukan nöyryyttä ja kohteliaisuutta ja perustuslain vaatimaa rehellisyyttä (PL 60 §). Jos lasketaan vielä äänestämättä jättäneet puolitoista miljoonaa (1,5 miljoonaa osastoa EVVK, ”ei voisi vähempää kiinnostaa”), voidaan sanoa, että jopa 3 miljoonaa voi olla eri mieltä kuin hallitusta äänestäneet 1,5 miljoonaa.
Rafael Hellsten
tilastotieteilijä
Hämeenlinna