Hallitus on laatinut uuden version kovaa arvostelua saaneesta lakiluonnoksesta, jolla halutaan rajoittaa laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa.
Lain perusperiaate on edelleen, että ilman oleskeluoikeutta maassa olevilla olisi oikeus vain kiireelliseen terveydenhuoltoon eli esimerkiksi akuuttiin päivystysapuun. Muutoksia on tehty hoidon saamisen poikkeuksiin sekä esityksen tavoitteisiin ja kustannusarvioon.
Aiempi, kesällä julkaistu lakiluonnos sai lausuntokierroksella laajaa arvostelua terveydenhuollon alalta. Sitä vastustivat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hus-yhtymä, Helsingin kaupunki, Lääkäriliitto ja hoitajaliitto Tehy.
Uusi lakiluonnos lähti lausuntokierrokselle tiistaina. Esitykseen tehtiin lausuntopalautteen perusteella niin paljon muutoksia, että uusi kierros oli tarpeen.
Tällä hetkellä laittomasti maassa olevat saavat kiireellisen hoidon lisäksi myös välttämätöntä hoitoa, esimerkiksi hoitoa pitkäaikaissairauksiin.
"Ketään ei jätetä kuolemaan"
Uudessa versiossa on muutettu sitä, millaisin poikkeuksin laittomasti maassa oleva voisi kuitenkin saada välttämätöntä kiireetöntä hoitoa. Aiemmassa esityksessä mainittiin poikkeuksena esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevat. Esimerkiksi THL arvioi, että tällainen lakimuutos olisi voinut johtaa jopa vakaviin komplikaatioihin tai kuolemaan.
Nyt välttämätön kiireetön hoito tulisi järjestää "yksilölliseen lääketieteelliseen tarpeeseen, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta henkilön terveydentilan tai vamman vuoksi taikka vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden".
"Väliinputoajien" jäämisen riski on nyt pienempi, arvioi johtaja Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Kun on se yksilöllinen lääketieteellinen tarpeen arviointi, me arviomme, että nyt tällaista riskiä ei samassa määrin ole olemassa. Eli ketään ei jätetä kuolemaan tai hoitamatta, jos se olisi selvästi kohtuutonta, sanoo Pöyhönen.
Perustelu laajamittaisesta maahantulosta poistui
Vielä kesällä muutoksia perusteltiin julkisen talouden tasapainottamisella ja terveydenhuollon kantokyvyllä laajamittaisen maahantulon tilanteessa.
Pöyhösen mukaan esityksen tavoitteita muutettiin lausuntopalautteen perusteella. Esimerkiksi hyvinvointialueet huomauttivat, ettei kantokyky tästä syystä ole vaarantumassa, ja oikeuskansleri otti kantaa laajamittaiseen maahantuloon liittyvään seikkaan.
– Oikeuskansleri otti kantaa, että jos on tällainen laajamittaisen maahantulon tilanne, niin silloin pitäisi olla enemmän kysymys poikkeuslainsäädännöstä kuin pysyvästä lainsäädännöstä, Pöyhönen sanoo.
Nyt esityksellä tavoitellaan aiempaa selkeämmin laittoman oleskelun kannusteiden poistamista ja siihen liittyvien lieveilmiöiden ehkäisemistä. Pöyhösen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt valmistelussa aiempaa enemmän yhteistyötä sisäministeriön kanssa.
Arvio säästöstä kaksinkertaistui
Kesällä luonnoksessa arvioitiin, että valtion maksamat korvaukset laittomasti maassa olevien hoidosta alenevat noin 300 000 euroa. Nyt alustava arvio on noin 600 000 euroa. Pöyhösen mukaan arvio kuitenkin tarkentuu vielä.
Annettiinko teille tavoitteeksi saada lisää säästöjä tällä esityksellä?
– Ei. Säästöt eivät ole olleet tässä laisinkaan päätavoite. Vaan nimenomaan tämä, että jos henkilö on täällä laittomasti maassa, hänen tulisi täältä poistua. Ja terveydenhuoltojärjestelmänkään ei pitäisi tukea sitä, että maassa oleskellaan pidempään, Pöyhönen sanoo.
Lakiesityksen kohtaloa ihmeteltiin keskiviikkona eduskunnan budjettikeskustelussa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi lyhyesti, että paperittomien terveydenhuoltoa koskevasta lakiesityksestä ei ole luovuttu, vaan uusi versio lähtenyt lausunnoille.