Hallitus on tänään hyväksynyt ja antanut eduskunnalle useita maahanmuuttoa kiristäviä esityksiä. Ne koskevat muun muassa kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä ja rajamenettelyn ja nopeutetun menettelyn käyttöönottoa.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että kyseessä on ensimmäinen osa hallituksen yhdessä päättämää maahanmuuttopolitiikan kiristämistä koskevaa kokonaisuutta.
– Suomen turvapaikkajärjestelmää tehostetaan ja nopeutetaan, kielteisten päätösten saajat palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihinsa mahdollisimman nopeasti. Hallitus on myös päättänyt, että turvapaikkaprosessista ei tule työnhaun tai työperäisen maahanmuuton väylä, Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessa, jossa kaikki nyt annetut esitykset esiteltiin samalla kertaa.
Hallitus esittää, että turvapaikanhakijoina maahan tulleiden "kaistanvaihto" työ- ja koulutusperusteisen oleskeluluvan hakijoiksi ei olisi jatkossa mahdollista. Kansainvälistä suojelua hakeva tai kielteisen päätöksen saanut ei voisi saada oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella.
Tarkoitus on estää tilanteet, joissa Suomesta haetaan turvapaikkaa ainoastaan pyrkimyksenä päästä maahan töihin tai opiskelemaan.
Ministeri Rantanen perusteli muutosta sillä, että ei voi olla sellaista järjestelmää, jossa maahan tullaan yhdellä syyllä ja sitten ryhdytäänkin hakemaan toisella syyllä oleskelulupaa. Nämä on syytä pitää erillään.
– Jos Suomeen haluaa tulla opiskelemaan tai työn perässä, sille on omat väylänsä ja kansainväliselle suojelulle on omat väylänsä.
Elinkeinoelämä ei kannata kieltoa
"Kaistanvaihdon" kieltävä esitys sai lain lausuntokierroksella kritiikkiä elinkeinoelämän edustajilta. Keskuskauppakamari huomautti, että lainsäädäntöä muutettaessa olisi syytä huomioida, että osa turvapaikanhakijoista on joutunut odottamaan päätöstä turvapaikasta vuosia ja on sinä aikana ehtinyt rakentaa koko elämänsä ja uransa sekä perustamaan perheen Suomeen.
Keskuskauppakamari myös huomautti, että jo nyt ehdot turvapaikanhakijan palkkaamiseksi töihin ovat melko tarkkarajaiset ja edellyttävät, että henkilön tarjoamalle osaamiselle ja panokselle on työmarkkinoiden tarve. Keskuskauppakamari ehdottikin "kaistanvaihtokiellon" täsmentämistä tarkemmin tilanteisiin, joissa maahantulosäännösten kiertäminen on ilmeistä.
Kauppakamari myös totesi, että olisi syytä selventää, miten laajasti maahantulosäännöksiä on todellisuudessa kaistanvaihdon kautta pyritty kiertämään.
Viimeisen kolmen vuoden aikana noin 660 ihmisen arvioidaan saaneen työperusteisen oleskeluluvan sen jälkeen, kun heille on tehty kielteinen päätös kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa. Asia selviää hallituksen lakiesityksestä.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmoitti, että se ei kannata kaistavaihtokiellon asettamista turvapaikanhakijoille työhön tai opintoihin, sillä turvapaikanhakijoiden nopeat työllistymismahdollisuudet Suomessa ovat vähäiset.
– Henkilöt, jotka ovat pystyneet saamaan työn tai opiskelupaikan, ovat osoittaneet, että heillä on muita paremmat mahdollisuudet asettautua Suomeen. Työnantajien näkökulmasta nämä ovat usein olleet vaikeimmin täytettäviä työpaikkoja, joihin tekijää ei ole löytynyt.
"Moitittava käytös" estäisi luvan
Niin sanottua kaistanvaihtoa käsiteltiin osana sisäministeriön laajaa lakipakettia, johon sisältyy monia tiukennuksia muun muassa oleskeluluvan saantiin.
Esityksessä muun muassa kansallisen turvallisuuden vaarantaminen lisätään uudeksi oleskeluluvan epäämisen perusteeksi.
Lisäksi jatkossa oleskeluluvan syyn epäämiseen riittäisi myös "moitittava käytös", josta on lakiehdotuksessa listattu erilaisia esimerkkejä. Moitittavaksi käytökseksi laskettaisiin esimerkiksi se, jos ulkomaalainen on ennen oleskelulupahakemuksen jättämistä oleskellut maassa ilman oleskelulupaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ilmoitti lausunnossaan, ettei se kannata ehdotusta.
– Ehdotuksella käytännössä estettäisiin Suomessa ilman oleskeluoikeutta oleskelevien tai oleskelleiden ihmisten mahdollisuudet tulevaisuudessa laillistaa oleskelunsa, valtuutettu perusteli.
Moitittavaa käytöstä olisi esityksen mukaan myös se, että ulkomaalainen on tietoisesti tehnyt ansiotyötä tai harjoittanut elinkeinotoimintaa Suomessa ilman lakiin perustuvaa oikeutta.
Lisäksi lakiin ehdotetaan uutta säännöstä, jolla halutaan puuttua alaikäisen lapsen käyttämiseen maahantulon välineenä.
Termit saivat kritiikkiä lausunnoilla
Osa lausunnonantajista, muun muassa yhdenvertaisuusvaltuutettu, kiinnitti huomiota laajan lakipaketin lyhyeen lausuntoaikaan. Kritiikkiä saivat myös laissa käytetyt termit.
– Kaistanvaihto ei ole vakiintunut ulkomaalaisoikeudellinen käsite, eikä sitä tulisi sellaisena hallituksen esityksessä käyttää, lausunnossa todetaan.
Myös oikeusministeriö otti lausunnossaan kantaa siihen, että ehdotetussa sääntelyssä esiintyy runsaasti erilaisia viranomaisen harkintaa ohjaavia termejä, kuten ”täysin kohtuutonta" ja "pakottava syy”.
– Asiallinen lakikieli edellyttää turhien vahvistussanojen välttämistä. Esityksestä jää muutoinkin epäselväksi, mitä termit tarkoittavat, ja ne istuvat huonosti muuhun ulkomaalaislain sääntelyyn, ministeriö kommentoi.
Apulaisoikeusasiamies huomautti lausunnossaan "moitittavasta käyttäytymisestä" syynä evätä oleskelulupa, että on olennaista määritellä, mitä ”moitittava” käyttäytyminen konkreettisesti tarkoittaa, kuinka se määritellään ja voiko henkilö itse muuttaa tai korjata moitittavaa käyttäytymistään.
Kansainvälinen suojelu väliaikaiseksi
Myös kansainväliseen suojeluun on luvassa tiukennuksia. Esityksessä pakolaiselle myönnettäisiin oleskelulupa kolmeksi vuodeksi nykyisen neljän vuoden sijaan. Jatkolupa lyhennettäisiin aiemmasta neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.
Hallitus aikoo myös muuttaa kansainvälisen suojelun väliaikaiseksi. Kansainvälisen suojelun lupien kesto lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin.
Lisäksi hallitus antoi myös rajamenettelyä koskevan esityksensä eduskunnalle. Rajamenettelyn tavoitteena on nopeuttaa perusteettomien hakemusten tutkintaa ja kielteisen päätöksen saavien hakijoiden palauttamista lähtömaihinsa. Lisäksi estetään turvapaikanhakijoiden liikkumista Suomessa ja Suomesta muihin EU-maihin.
Tavanomaisessa turvapaikkakäsittelyssä hakijoilla on mahdollisuus liikkua vapaasti Suomen sisällä. Rajamenettelyssä hakijoiden on oleskeltava rajalla tai sen lähellä hakemuskäsittelyn ajan, käytännössä vastaanottokeskuksessa.