Hallitus esittää työntekijöiden yhdistyksille lakisääteistä velvollisuutta huolehtia siitä, ettei työtaistelulla vaaranneta henkeä ja terveyttä, työnantajan omaisuutta tai ympäristöä.
Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen suojelutyön turvaamisesta työtaistelutilanteessa.
Jos työntekijöiden yhdistys ei laista huolimatta rajaisi työtaistelua tai antaisi riittävää suojelutyötä, työnantaja voisi pyytää oikeudelta työtaistelun kieltämistä. Viimesijaisena keinona työnantaja voisi teettää työntekijöillä hätätyötä.
Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi henki, terveys, työpaikan koneet ja laitteet tai ympäristö eivät vaarannu.
Työtaistelun aikaisesta suojelutyöstä ei nykyisin ole työsuhteisten osalta säädetty laissa, vaan suojelutyöstä päättää työtaisteluun osallistunut työntekijöiden yhdistys ja tarvittaessa siitä neuvotellaan työntekijä- ja työnantajapuolen välillä.
– Tässä tietysti tavoitteena on, että tätä lakia ei jouduttaisi käyttämään koskaan, vaan että osapuolet keskinäisissä neuvotteluissaan työtaistelun aikana pystyvät sopimaan tarvittavasta suojelutyöstä, työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Lainsäädännön tarkoituksena on varmistaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuus myös työtaistelun aikana, Satonen sanoi.
Satonen toivoi, että lakimuutokset saadaan voimaan mahdollisimman pian eduskuntakäsittelyn jälkeen.
Kritiikkiä eri suunnilta
Hallituksen lakiesitys sai torstaina tuoreeltaan kritiikkiä osakseen sekä palkansaajien että työnantajien suunnalta.
Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät hallituksen esittämää suojelutyön sääntelyä tarpeettomana. Suomessa suojelutyön järjestäminen ei ole keskusjärjestöjen mukaan aiheuttanut merkittäviä ongelmia eikä sekava lainsäädäntö ratkaise ristiriitatilanteita.
– Tavoite näyttääkin jälleen kerran olevan rajoittaa palkansaajien työtaisteluoikeutta. Suojelutyöllä ei pitäisi tavoitella työnantajien taloudellisten menetysten vähentämistä, SAK, Akava ja STTK huomauttavat yhteisessä tiedotteessaan.
Kun perusoikeuksia rajoitetaan, sääntelyn olisi keskusjärjestöjen mielestä oltava tarkkarajaista ja tarkasti määriteltyä.
– Lakiesitys on kokonaisuudessaan niin epämääräinen, että sen perusteella ei ole pääteltävissä, mikä työ eri toimialoilla kuuluu suojelutyön piiriin ja mikä ei. Lisäksi hallituksen esityksessä sivuutetaan kysymys suojelutyöstä maksettavasta korvauksesta, vaikka sillä on merkitystä tarvittavan työvoiman saatavuuteen, keskusjärjestöt kirjoittavat.
Palkansaajat ovat esittäneet suojelutyöstä kolminkertaista korvausta normaalipalkkaan verrattuna.
Keskusjärjestöjen mukaan suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön. Suomessakin työtaisteluiden aikaiset suojelutyön järjestelyt ovat pohjoismaiseen tapaan perustuneet työmarkkinaosapuolten vakiintuneisiin menettelyihin.
– Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmas pohjoismaisesta mallista. Ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, keskusjärjestöt painottavat.
Suomen Yrittäjien mielestä suojelutyötä koskeva hallituksen esitys jäi puolitiehen.
– Esitys on tärkeä, mutta se rakentuu liikaa ammattiliittojen neuvotteluhalukkuuden ja tuomioistuinprosessin varaan, asiantuntija Albert Mäkelä sanoo Suomen Yrittäjien tiedotteessa.
– Työnantaja on aina vastuussa siitä, ettei työtaistelunkaan aikana vaaranneta henkeä, terveyttä tai esimerkiksi ympäristöä. Siksi työnantajan pitäisi voida määrittää, millaiset resurssit suojelutyöhön tarvitaan, Mäkelä jatkaa.
Taustalla vuoden 2022 tapahtumat
Lakihankkeen taustalla on eduskunnan vuonna 2022 antama lausuma, jonka toteuttaminen on kirjattu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmaan.
Eduskunta sääti vuonna 2022 hoitoalan työtaisteluiden yhteydessä pikavauhdilla määräaikaisen lain välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana. Kiistellyn potilasturvallisuuslain perusteella hoitajia voitiin määrätä töihin työtaistelun aikana.
Eduskunta edellytti tuolloin, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime vuoden maaliskuussa kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lakimuutoksia. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Eriävän mielipiteen jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.
Tammikuun alussa päättyneellä lausuntokierroksella esitetyt lakimuutokset saivat myös kritiikkiä osakseen sekä työnantaja- että palkansaajapuolelta.