Hallituksen kehysriihessä tehtiin useita päätöksiä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden opintoihin, asumiseen ja raha-asioihin. Asumisesta leikataan kahtakin kautta, kun opiskelijat palautetaan opintotuen asumislisän piiriin ja samalla opiskelija-asuntorakentamisen rahoihin tulee iso leikkaus.
Vain yksi opiskelupaikka kerrallaan
Hallitus haluaa, että korkeakouluopiskelijat voivat jatkossa opiskella vain yhdessä opiskelupaikassa kerrallaan. Opiskelupaikan vastaanottaminen edellyttäisi muista saman tai alemman tasoisista korkeakoulututkintoon johtavista opiskeluoikeuksista luopumista.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) mukaan suomalaisten koulutustason nostaminen edellyttää, että nykyistä suurempi osa nuorista pääsee korkeakouluun. Suuri joukko nuoria odottaa nyt paikkaansa hakijasumassa.
– Yhden opiskelupaikan sääntö vähentää tutkinto-oikeuksien kertymistä samoille henkilöille. Se on merkittävä muutos, jolla nostamme suomalaisten koulutustasoa, Multala sanoo tiedotteessa.
Yli neljäsosa korkeakoulujen opiskelupaikoista, 16 300 vuodessa, myönnetään tiedotteen mukaan nykyisellään opiskelijoille, joilla on jo opiskelupaikka korkeakoulussa tai toinen tai useampi samantasoinen korkeakoulututkinto.
Multalan mukaan samalla halutaan mahdollistaa siirtyminen alalta toiselle.
– Ei ole oikein, jos alanvaihdosta tulisi kohtuuttoman vaikeaa.
Tavoite on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Osuus on nyt noin 40 prosenttia.
Ammatillinen koulutuksen säästöt eivät koske nuoria
Hallitus linjasi tiistaina, että ammatillista koulutuksen rahoitusta vähennetään 100 miljoonalla eurolla. Rahoitusta ja opiskelijapaikkoja vähennetään niin, että ne eivät koske perusopetuksen päättävien nuorten tai vailla ammatillista perustutkintoa olevien koulutusta.
– Tarkoitus on, että säästöt tehdään sillä tavalla, että se kohdistuu aikuisiin, joilla on jo ennestään tutkintoja. Mutta me tulemme nyt käymään tätä ministeriössä lävitse, en ole vielä ehtinyt keskustella virkamiesten kanssa tästä, kertoi opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) keskiviikkona eduskunnassa.
– Tässä on nyt jokainen ministeriö joutunut katsomaan, mitä voidaan tehdä, ja olen iloinen siitä, että ei otettu vielä enemmän ammatillisesta koulutuksesta. Toki se on niin, että minä opetusministerinä mieluummin olisin nähnyt, että sieltä ei olisi leikattu senttiäkään, mutta olen tyytyväinen siihen, että sain estettyä, että sieltä olisi viety vielä enemmän.
Miten vastaatte kritiikkiin koulutuslupauksen pettämisestä?
– Nyt on niin, että hallitus panostaa perusopetukseen, ja se meidän pitää pitää koko ajan mielessä. Siihen panostetaan 200 miljoonaa lisää tällä hallituskaudella, joka jo näkyy juuri siinä, että pystytään tekemään uudistuksia, joilla saadaan muun muassa lukutaito ja perustaidot nousemaan. Varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ei säästetä yhtään vaan päinvastoin siihen tulee lisää.
Henrikssonin mukaan asetus alakoulun lisätunneista on etenemässä. Äidinkieleen on tulossa kaksi vuosiviikkotuntia lisää ja matematiikkaan yksi vuosiviikkotunti.
Kiinnostus opiskelija-asuntoihin kasvanee
Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin ensi vuoden elokuussa. Suomen opiskelija-asunnot SOA arvioi, että muutos houkuttaa nyt vapailla vuokramarkkinoilla asuvia hakemaan edullisempiin opiskelija-asuntoihin.
Asumislisän määräksi on arvioitu 260 euroa kuukaudessa, mutta määrä tarkentuu valmistelussa. Opintotuen asumislisässä ei ainakaan aiemmin otettu huomioon paikkakuntakohtaisia eroja asumismenoissa, sanoo Suomen ylioppilaskuntien puheenjohtaja Akseli Tiitta.
Miten opiskelijat tilanteen ratkaisevat? Tiitta sanoo, että joko ottamalla lisää velkaa tai lisäämällä työntekoa – mikä taas usein viivästyttää valmistumista.
Yksin asuvien opintorahan saajien keskimääräinen asumistuki on nyt noin 273 euroa kuukaudessa. SYL laskee, että 260 euron kuukausittainen tuki heikentäisi Helsingissä asuvan opiskelijan tukea 130 eurolla kuukaudessa.
Vajaa neljännes opiskelijoista asui kaksi vuotta sitten opiskelija-asunnossa, noin puolet muussa vuokra-asunnossa ja neljännes omistus-, osaomistus- tai asumisoikeusasunnossa.
Opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017. Tiitta muistuttaa, että siirtoa perusteltiin tuolloin muun muassa sillä, että monet opiskelijat päätyivät kesäisin hakemaan toimeentulotukea.
Tiitan mukaan näin voi käydä nytkin.
– Mikäli asumislisä sidotaan jatkossakin opintosuorituksiin, jää moni opiskelija kesäisin ilman asumisen tukea ja ajautuu näin toimeentulotuen piiriin.
SOA:n mukaan tuore riihipäätös vaikeuttaa opiskelijoiden asuntotilannetta myös toista kautta. Uusien opiskelija-asuntojen rakentamiseen ei näytä heruvan juuri rahaa, kun erityisryhmien asumiseen tarkoitettuihin investointiavustuksiin on tulossa kova leikkaus.
Opiskelijat ovat jo pitkään suosineet yksiöitä ja perheasuntoja soluasuntojen kustannuksella. Toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu SOA:sta arvioi, että vuokraltaan edullisten solujen kysyntä voi nyt ainakin väliaikaisesti kasvaa.
– Tässä ehkä tuli jatkoaikaa soluille.
Opiskelija-asunnoissa yksiöitä ja perheasuntoja joutuu jonottamaan, mutta soluasunnon on yleensä saanut jonottamatta alkusyksyn ruuhkia lukuun ottamatta.
Osa joutuu maksamaan oppimateriaaleista
Hallitus napsaisee säästöjä myös toisen asteen opintojen maksuttomuudesta. Oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun maksuttoman oppimateriaalin ja ylioppilaskokeet saa jatkossa sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Nykyisellään ikäraja on 20 vuotta.
Ikärajan muutos koskisi myös maksuttomia koulumatkoja.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen aste ei ole pian enää maksuton, vaikka yksikään maksuttoman toisen asteen piirissä oleva ikäluokka ei ole vielä edes valmistunut ylioppilaaksi, Lukiolaisten liitto arvostelee tiedotteessa.
Oppivelvollisuuslain uudistuksen myötä toisen asteen opinnoista tuli peruskoulun päättäville maksuttomia vuonna 2021. Tuolloin maksuttomuus laajeni koskemaan opetuksen ja ruokailun lisäksi oppimateriaaleja, tietokoneita sekä opetuksessa tarvittavia työvälineitä. Lisäksi vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat tulivat maksuttomiksi.
Lukiokoulutuksessa maksuttomaksi muuttuivat ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät viisi koetta.
Liitto muistuttaa, että lukio voi venyä esimerkiksi mielenterveysongelmien tai pitkäaikaissairauden takia. Maksuttomuuden ikärajan lasku osuus lisäksi pahiten niihin nuoriin, joiden sosioekonominen asema on jo ennestään heikompi.
---
Korjattu klo 12.37: Multala on tiede- ja kulttuuriministeri, ei opetus- ja kulttuuriministeri.