Hallitus ryhtyy taas työhön uusien säästökohteiden etsimiseksi. Tarve on sekä EU:n alijäämämenettelyyn joutumisesta mahdollisesti aiheutuville sopeutuksille että pienemmille keväällä sovittaville keinoille.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo STT:lle, että hallituksen tulee löytää huhtikuun loppupuolella pidettävään kehysriiheen mennessä "pienempi kokonaisuus täydentäviä sopeutuskeinoja".
Tämä liittyy siihen, että osa hallituksen säästöpäätöksistä ei ole saavuttanut euromääräisiä tavoitteitaan tai niiden voimaantulo on viivästynyt. Esimerkiksi lokakuussa hallitus kertoi poistavansa datakeskusten sähköverotuen, mutta ilmoitti samalla, että uutta tukimallia valmistellaan.
Purra ei avaa tarkemmin keväällä sovittavien sopeutusten euromäärää, sillä luvut elävät vielä.
Ei veronkiristyksiä
Purra rajaa keinovalikoimasta ulos veronkiristykset ja ostovoimaa heikentävät menoleikkaukset. Hän ei näe myöskään mahdollisena perua tai muuttaa tänä vuonna voimaan tullutta tuloverotuksen kevennystä tai ensi vuoden alkuun sovittua yhteisöveron kevennystä.
Esimerkiksi Suomen Pankki arvioi joulun alla, että henkilö- ja yhteisöverojen kevennykset hidastavat julkisen talouden tasapainottumista.
Purran mukaan hallitus pyrkii löytämään "toissijaisia säästökohteita", joista hän on puhunut aiemminkin. Esimerkiksi viime vuoden elokuussa Purra ehdotti budjettiriihen alla valtiovarainministerinä omaa leikkauslistaansa sellaisista kohteista. Listalla oli noin miljardin euron edestä leikkauksia.
Tuolloin leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöihin ja kuntien valtionosuuksiin jäivät toteutumatta. Myöskään muun muassa ehdotukset kiintiöpakolaisten ottamisen lopettamisesta ja nykymuotoisen Opetushallituksen lakkauttamisesta eivät toteutuneet.
– Purran elokuun lista on edelleen oikein käyttökelpoinen. Hallitus ei päässyt lähellekään listan miljardin euron sopeutustavoitetta.
Alijäämämenettely käynnistyy
Epäselvää on vielä, mitä ensi tiistaina EU:n neuvostossa tehtävä päätös Suomen alijäämämenettelyn käynnistämisestä tarkoittaa.
– Emme vielä tiedä, tarvitaanko komission mielestä mahdollisia uusia sopeutustoimia nolla vai 1,4 miljardia vai jotain siltä väliltä. Tietoja tulee seuraavista talousennusteista, joten olemme viisaampia keväällä.
Suomi joutui viime vuonna niin sanotulle EU:n tarkkailuluokalle eli liiallisen alijäämän menettelyyn. Joulun alla valtiovarainministeriö arvioi, että Suomi voi joutua tekemään alijäämämenettelyn seurauksena tällä vaalikaudella jopa 1,4 miljardin euron edestä uusia sopeutustoimia.
Hävittäjähankinnat sekoittivat laskelmat
Aiemmin oli arvioitu, että menettelyyn joutuminen tuskin merkitsisi lisäsäästöjä tällä hallituskaudella. Hävittäjähankinnat kuitenkin sekoittivat laskelmat.
– Tekninen yllätys, että hävittäjähankinnat kirjataankin eri vuodelle kuin alun perin luultiin, aiheutti sen, että poikkeamme nettomenouralta enemmän.
Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen paisui odottamattoman suureksi, kun se jo valmiiksi ylitti sallitun rajan. Julkisen talouden alijäämä saa olla EU:n sääntöjen mukaan enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Ministeriön virkakunta käy keskustelua komission kanssa hävittäjähankinnan ajoitusmuutoksen vaikutuksista. Purran mukaan mahdollisista sopeutustoimista on määrä päättää budjettiriihessä syksyllä ja ne tulevat vaikuttamaan vuosiin 2027 ja 2028.