Hallitus pitää kiinni kaavailemistaan työrauhalainsäädännön muutoksista, joilla tavoitellaan muun muassa poliittisten työtaisteluiden rajoittamista sekä lakkosakkojen korottamista.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi työrauhalainsäädännön uudistuksen sisällöstä ja etenemisestä tiedotustilaisuudessa torstaina.
Hallitus suunnittelee yhä poliittisten työtaisteluiden keston rajoittamista siten, että poliittinen lakko saisi kestää enintään 24 tuntia ja muut poliittiset työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa.
Lisäksi poliittista työtaistelua ei saisi toteuttaa, jos sillä tosiasiallisesti jatkettaisiin aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.
– 24 tunnin poliittinen lakko on jatkossakin laillinen, mutta lakkoilla saa vain kerran samasta asiasta, Satonen kertoi.
Torstaina esitellyt hallituksen suunnitelmat noudattelevat suurelta osin työryhmän mietintöä, joka kävi lausuntokierroksella loppuvuoden aikana.
Hallitus kaavailee, että laittomasta lakosta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotettaisiin niin, että sakon ylärajaksi säädettäisiin 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa.
Hyvityssakko voitaisiin kuitenkin erityisestä syystä tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan. Tällä hetkellä hyvityssakon enimmäismäärä on 37 400 euroa.
Hallitus aikoo myös esittää, että työntekijälle voitaisiin määrätä 200 euron hyvityssakko, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.
Tukityötaisteluita suitsitaan
Hallitus haluaa myös rajoittaa myötätuntotyötaisteluita eli tukityötaisteluita. Työrauhavelvollisuuden vallitessa myötätuntotyötaistelua ei saisi toimeenpanna siten, että ulkopuolisille aiheutetaan suhteetonta vahinkoa. Kuitenkin pääriidan piirissä oleviin työnantajiin toimet saisivat kohdistua nykyiseen tapaan.
Satonen kertoi esimerkkinä tilanteen, jossa olisi työriita Postin ja ammattiliitto PAUn eli Posti- ja logistiikka-alan unionin välillä.
– Jos AKT (Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto) haluaa tukea PAUn neuvotteluasemaa tässä työriidassa, AKT voi käynnistää myötätuntotyötaistelun PAUn puolesta, jolloin sen on mahdollista pysäyttää Postin tavaraliikenne. Mutta ei muiden kuin toimijoiden kuin Postin, koska tämä työriita koskee vain Postia, Satonen sanoi.
– Myötätuntotyötaistelun täytyy liittyä siihen työriitaan, ja sen pitää olla myös suhteessa siihen työriidan kokoon.
Uudistuksen valmistelun aikana oli aiemmin suunniteltu, että lakiin lisättäisiin velvoite turvata yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömät palvelut tai toiminnot myötätuntotyötaisteluiden aikana. Tämä kohta on kuitenkin jäänyt pois lausuntokierroksen jälkeisessä jatkovalmistelussa.
– Sitä ei tässä uudemmassa versiossa enää ole, eli se on jäänyt pois, kertoi työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Nico Steiner tiedotustilaisuudessa.
Työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin siten, että tukilakosta tai poliittisesta lakosta pitäisi ilmoittaa viimeistään seitsemän päivää ennen lakon alkua.
Työrauhalainsäädännön uudistuksia koskevan lakiesityksen valmistelu on nyt loppusuoralla. Satosen johtama työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä linjasi lakimuutoksista viime viikolla.
Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa ensi viikon torstaina. Tavoitteena on, että lakimuutokset tulisivat voimaan heinäkuun alussa.
Työntekijäpuoli kritisoinut
Palkansaajapuolen keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat pitäneet työrauhalainsäädännön uudistuksen valmistelua puutteellisena. Järjestöt sanoivat joulukuussa, ettei esitys paranna työrauhaa eivätkä järjestöt hyväksy muutoksia.
Järjestöjen mukaan esitettävä lainsäädäntö on tehty horjuttamaan työmarkkinoiden tasapainoa ja lisäämään työnantajien yksipuolista sanelua.
SAK, STTK ja Akava ovat muun muassa katsoneet, että yksittäisen työntekijän saattaminen vastuuseen työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta on täysin kohtuutonta.
– Puuttumalla työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin Suomessa näin rajusti tiedossa on enemmän turbulenssia kuin työrauhaa, järjestöt sanoivat tiedotteessa joulukuussa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK puolestaan sanoi loppuvuoden lausuntokierroksella, että ehdotetut muutokset jäävät osittain puolitiehen. EK muun muassa katsoi, että poliittisille työtaisteluille ehdotettu 24 tunnin enimmäiskesto on liian pitkä.
– Rajan pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen, EK sanoi lausunnossaan.
SAK:n puheenjohtajalta kritiikkiä
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan lainsäädäntö rajoittaa työntekijän vaikuttamista omiin työehtoihinsa.
Satonen sanoi tiedotustilaisuudessa, että työrauhalainsäädännön uudistus ei rajoita työtaistelutoimia millään tavalla silloin, kun kyse on omiin työehtoihin vaikuttamisesta.
Satonen tarkoitti tällä sitä, että järjestöt voivat olla niin sanotussa tavanomaisessa lakossa, kun voimassa ei ole työehtosopimusta (tes) ja työehdoista neuvotellaan.
Eloranta kritisoi viestipalvelu X:ssä Satosen kommenttia. Hän pitää Satosen sanomaa ristiriitaisena, koska poliittisia lakkoja kuitenkin rajoitetaan ja lainsäädännöllä estetään tesseillä toisin sopiminen.
Eloranta tarkoittaa jälkimmäisellä sitä, että hallitusohjelmassa on työntekijöihin vaikuttavia kirjauksia, joihin on määritelty, että työehtosopimuksilla ei voi sopia niistä toisin. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän takaisinottovelvollisuuden poistaminen pienemmiltä yrityksiltä ja lomautuksen ilmoitusajan lyhentäminen.
– Et pysty omalla työehtosopimustyötaistelulla saamaan paremmaksi sitä ehtoa, koska hallitus on lainsäädännöllä pannut korkin päälle, kuvailee Eloranta STT:lle.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kirjoittaa X:ssä, että hänen mielestään hallituksen esittämillä työtaisteluoikeuksien rajoittamisilla puututaan työntekijöiden perusoikeuksiin ja rajoitetaan työntekijöiden sanan- ja mielipiteenvapautta.
Edessä pian uusia lakkoja?
Työrauhalainsäädännön muutokset ovat yksi osa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinauudistuksia. Hallitus valmistelee myös paikallisen sopimisen uudistusta ja vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamista. Paikallista sopimista koskeva lakiesitys pyritään antamaan eduskunnalle kesäkuussa.
Ammattiliitot ovat järjestäneet viime kuukausina useita poliittisia lakkoja, joilla vastustetaan hallituksen ajamia työmarkkinauudistuksia ja sosiaaliturvan leikkauksia.
Työmarkkinasolmu ei ole auennut, joten edessä saattaa kohta olla uusia lakkoja. SAK kertoi keskiviikkona, että se on lähettänyt tällä viikolla osalle ammattiliittojen jäseniä tekstiviestin, jossa kysytään, kannattaako jäsen hallituksen työelämäheikennyksiä vastustavien lakkojen järjestämistä.