Kun vierailin maanantaina Sotkamossa Terrafamella ja Kajaanissa Lumi-supertietokoneeseen tutustumassa, sain jälleen konkreettisen muistutuksen siitä, mistä Suomen tulevaisuudessa on kyse.
Kyse on investoinneista, työpaikoista ja uskosta huomiseen. Juuri nyt nämä kaikki ovat kuitenkin vaakalaudalla.
Suomi tarvitsee kipeästi uusia investointeja. Ilman niitä emme saa aikaan kasvua, emmekä turvaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta.
Investoinnit eivät kuitenkaan synny tyhjiössä. Ne edellyttävät ennen kaikkea luottamusta siihen, että toimintaympäristö on vakaa ja ennakoitava. Suomea on aina pidetty vakaana ympäristönä investoida, niin geopoliittisesti kuin vakaan yhteiskunnan kannalta. Tässä hallitus on nyt totaalisesti epäonnistunut.
Hallitus lupasi yrityksille ennakoitavuutta, mutta käytännössä veropolitiikka on ollut erittäin poukkoilevaa ja sattumanvaraista. Teolliset investoinnit tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Niitä ei tehdä maahan, jossa verotuksen suunta voi muuttua nopealla aikataululla, ilman selkeää linjaa.
Veropäätösten ennakoitavuus ja kestävyys on saatava paremmalle tolalle. Viime aikoina tehdyt pistemäiset ja äkilliset veronkorotukset ovat juuri sitä, mitä Suomi ei tässä tilanteessa tarvitse. Tarvitsemme vakautta ja ennustettavuutta, emme tempoilua.
Erityisen ongelmallisia on ollut kaivos- ja datakeskusveron muutokset. Ne toteutettiin tavalla, joka tuli alan toimijoille yllätyksenä ja heikensi luottamusta Suomen investointiympäristöön. Tämä tapahtuu hetkellä, jolloin maailma digitalisoituu ja kriittisten mineraalien merkitys kasvaa nopeasti ja jolloin huoltovarmuus on noussut aivan uudella tavalla keskiöön.
Suomen pitäisi olla tässä kehityksessä voittaja, ei sivustakatsoja. Samalla hallitus on luonut verotuksen epävarmuuden ilmapiirin kaikille aloille.
Eduskunta on edellyttänyt mietinnössään, että kaivosverosta valmistellaan uusi esitys. Tästä huolimatta hallitus ei ole lupautunut tuomaan uutta esitystä eduskunnan yksimielisesti hyväksymän lausunnon mukaisesti. Tilanne on kestämätön.
Hallituksen tulee toimia eduskunnan luottamuksen varassa, ei niin, että eduskunnan pitää nauttia hallituksen luottamusta.
Huolestuttavaa on myös se, että seuraukset näkyvät jo nyt. Alan yritykset ovat käynnistäneet muutosneuvotteluja ja merkittäviä investointeja on laitettu jäihin.
Jokainen viivästynyt tai peruuntunut hanke tarkoittaa menetettyjä työpaikkoja ja heikompaa talouskasvua. Ongelma on myös se, että tämä tilanne tulee kestämään liian pitkään. Seuraavat vaalit ovat yli vuoden päästä ja seuraavan hallituksen mahdollisesti tekemät muutokset tulevat voimaan noin vuosi siitä. Kaksi vuotta on turmiollisen pitkä aika odottaa, eivätkä potentiaaliset investoijat odotakaan.
On selvää, että viimeaikaisten veroratkaisujen vaikutusarvioinnit ovat epäonnistuneet. Talouspolitiikan tehtävä on rakentaa luottamusta ja luoda edellytykset kasvulle. Nyt olemme ajautuneet suuntaan, jossa epävarmuus lisääntyy ja investoinnit vähenevät.
Vaalitäkyinä käytettävät veroratkaisut eivät luo Suomesta kuvaa luotettavana kumppanina, tähän on saatava muutos.