Hallitusohjelmassa on kaavailtu, että puhelimen käyttöä kouluissa tulisi pystyä rajoittamaan nykyistä tehokkaammin.
Tällä hetkellä esimerkiksi kännykkäparkkien käyttö perustuu Opetusalan Ammattijärjestön koulutuspolitiikan johtajan Nina Lahtisen mukaan vapaaehtoisuuteen.
Joillain kännykkäparkit ovat kuitenkin jo käytössä. Näissä tapauksissa asiasta on Lahtisen mukaan sovittu etukäteen ja käyttöön on suostuttu.
Uudistuksen tarkoituksena olisi selkeyttää tilannetta.
– Kun todetaan suoraan, että tämä on mahdollista, ei tarvitse lähteä siitä liikkeelle, että onko kännykkäparkin käyttämiseen A:n ja B:n suostumus, ja jos ei ole, niin mitä sitten tehdään, Lahtinen kuvailee.
– Eniten opettajien suunnalta on tullut toivetta siitä, että puhelin voitaisiin ennakoivasti kerätä pois.
Ilkka-Pohjalainen kysyi Variskan yhtenäiskoulun oppilailta, mitä mieltä he olisivat kännykkäparkeista, joihin puhelimet laitettaisiin oppituntien ajaksi.
Kännykkäparkki vaatisi totuttelua
9.-luokkalaiset Konsta Viljamaa, Iiris Manninen, Veeti Vikman ja Maisa Sivula äänestäisivät kännykkäparkkia vastaan.
Mannisen mukaan kännykkäparkin käyttöönotto vaatisi totuttelua.
– Alkuun se ainakin haittaisi. Puhelinparkki häiritsisi toiminnan aloittamista, koska keskittyminen menisi vain boksiin, Manninen miettii.
– Kukaan ei keskittyisi tuntiin. Kaikki vain keskittyisivät siihen, miksi ei ole kännykkää, Sivula lisää.
Viljamaan mukaan arvosanat saattaisivat nousta, jos puhelinta ei olisi.
Viestiin halutaan vastata heti
Nuorten mukaan puhelimeen tulee oppituntien aikana paljon viestejä.
– Jos joku laittaa viestiä, niin ainakin minä haluan vastata siihen heti, Sivula kertoo.
Viljamaan mukaan viestiin vastaaminen ei häiritse oppimista.
– Ei se häiritse, jos se ei ole siinä koko ajan esillä. Jos olet koko tunnin puhelimella, niin siinä et varmaan opi mitään, mutta jos osan tunnista on puhelimella, ei ole tehtävää tai on tehnyt jo kaikki tehtävät, niin ei se haittaa, Viljamaa selventää.
"Eihän se muiden opiskelua häiritse"
Kaikki kolme nuorta ovat käyttäneet puhelinta oppitunneilla. Osa on saanut siitä myös sanomista.
– Eihän se ole niiltä opettajilta pois, jos me katsomme puhelinta. Se on pois vain meidän omasta oppimisesta, Sivula miettii.
– Ja eihän se muiden opiskelua häiritse, jos me olemme puhelimella. Itse olemme vastuussa, Manninen lisää.
Nuorten mielestä opettajien tämänhetkiset resurssit ovat riittävät puhelimen käytön rajoittamiseen. Heidän mukaansa esimerkiksi pyytäminen on toimiva keino.
– Kyllä joku neljä sanomiskertaa riittää tai niin kauan, että puhelin uhataan ottaa pois, Viljamaa kertoo.
– Harvemmin puhelinta kyllä annetaan. Se laitetaan reppuun, Manninen sanoo.
Osa äänestäisi tyhjää
8.-luokkalainen Jeesi Nieminen äänestäisi kännykkäparkin suhteen tyhjää.
– Minulle ei ole oikein väliä. Ei haittaisi, vaikka puhelimet kerättäisiin pois.
Pääasiassa puhelimen käyttö ei häiritse Niemistä.
– Mutta häiritsee se nyt sitten, jos on joku ryhmätyö ja kaveri katsoo vain puhelinta.
Myös Niemiselle on tullut sanomista puhelimen käytöstä.
– Yleensä riittää, että kaksi kertaa huomauttaa, niin tulee Wilma-merkintä.
– En tiedä auttaako se Wilma-merkintä, mutta kyllä sen sitten huomaa ainakin todistuksessa, kun käytös laskee.
Konfliktit häiritsevät
8.-luokkalaisen Annukka Alamikkolan mielestä kännykkäparkki olisi ihan hyvä idea.
– En tapaa kauheasti olla puhelimella, mutta jos se on siinä taskussa, niin se voi vahingossa tulla sieltä käteen.
Esimerkiksi kännykkäparkki, joka on ollut käytössä englannin tunneilla, on Alamikkolan mukaan toiminut hyvin.
– Kaikki vievät puhelimen aina sinne, ja opettaja katsoo, että kaikki ovat oikeasti laittaneet sinne puhelimen.
Tunneilla, joilla ei ole puhelinparkkia, opettaja antaa Alamikkolan mukaan ensin kolme varoitusta. Sen jälkeen puhelin pitää antaa opettajan pöydälle.
– Olen joskus ollut tunnilla, jossa puhelinta ei suostuttu antamaan pois. Kyllä se häiritsee, kun siitä on opettajan kanssa jouduttu tappelemaan.
Kyseisiä konflikteja oli Alamikkolan mukaan viime vuonna ehkä pari kertaa.
Myös 8.-luokkalaisten Neea Inkerin ja Frida Kuusiniemen mukaan oppitunnit sujuvat pääasiassa hyvin kännyköistä huolimatta.
Inkerin mukaan tunneilla, joissa käytetään kännykkäparkkia, on kuitenkin saanut enemmän aikaiseksi.
– Kun ympärillä ihmiset eivät ole puhelimilla, niin se auttaa keskittymään paremmin, Kuusiniemi kertoo.
Kaksikon mielestä kännykkäparkki voisi olla hyvä idea oppituntien ajaksi.
– Ainakin kaikki keskittyisivät, Inkeri miettii.
Puhelimiin puuttuminen ei riitä
Kaiken kaikkiaan kuusi 15:stä 8.-luokkalaisesta äänestäisi kännykkäparkin puolesta.
Nina Lahtinen haluaa muistuttaa, ettei työrauha, jota puhelimien käytön rajoittamisella haetaan, korjaannu pelkästään puhelimiin puuttumalla.
– Tavoite on, että kehitetään ja parannetaan työrauhaa. Kaikkein parhaiten se voidaan toteuttaa silloin, kun ryhmä on riittävän pieni ja oppilaat, jotka tarvitsevat tukea, myös saavat sitä.