Uuden eduskunnan ensimmäinen istuntokausi loppui Orpon hallituksen ensimmäisen budjetin hyväksymiseen. Sosialidemokraatit yrittivät oppositiossa viimeiseen asti esittää esimerkiksi sosiaaliturvaleikkausten perumista, mutta budjetti nuijittiin läpi hallituspuolueiden enemmistöllä.
Joulun aika on rauhoittumisen aikaa eduskunnassakin, sillä istuntoja tai valiokuntien kokouksia ei pääsääntöisesti ole ennen valtiopäivien avaamista helmikuussa.
Joulun aikaa ja uuden vuoden alkua on sävyttänyt tänä vuonna kuitenkin erityinen huoli sosiaaliturvaleikkauksista ja niiden vaikutuksista pienituloisten ihmisten arkeen.
Tänä vuonna voimaan astuvien leikkausten määrä on mittava. Vuoden vaihduttua alkoivat monen etuuden indeksijäädytykset, jotka kestävät vuoteen 2027 asti, työttömyysturvaleikkauksen omavastuuajan pidennys ja lomakorvausten jaksotus, jälkihuollon ikärajan lasku ja uusissa myönnöissä nuorten ja ammatillisen kuntoutusrahan pieneneminen.
Huhtikuun alusta työttömyysturvaleikkausten takia poistuvat lapsikorotukset ja suojaosa ja asumistuen leikkaukset alkavat näkyä portaittain. Näiden lisäksi huhtikuussa kiristetään myös toimeentulotuen asumismenoja.
Loppuvuodesta syyskuussa pidennetään ja euroistetaan työssäoloehto ja vuoden 2025 ensimmäisenä päivänä asumistuki lakkaa kokonaisuudessaan omistusasujilta.
Leikkausten kokonaisvaikutukset tulevat olemaan säälimättömiä. On arvioitu, että toimeentulotukeen oikeutettujen määrä tulee kasvamaan jopa 100 000 henkilöllä vuoteen 2027 mennessä. Toimeentulotuki on yhteiskuntamme viimeinen tukiverkko, jolta työllistyminen on muita tukimuotoja hankalampaa.
Orpon hallitus ei myöskään pyri suojelemaan lapsia leikkaustensa vaikutuksilta, mistä kertoo esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen.
Sosten laskelmien mukaan pelkästään ensi vuonna lapsiköyhyys kasvaa melkein 17 000 lapsella, siis yli Kauhavan asukasluvun verran.
Jo ennen Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia keväällä 2023 toteutetussa Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä 14 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista koki, ettei ruokaa ollut riittävästi eikä säännöllisesti kotona.
Perustarpeiden puutteiden lisäksi köyhyys vaikuttaa hyvin laajasti lasten ja nuorten arkeen ja elämään.
Lapsiköyhyydellä voi myös olla kauaskantoisia vaikutuksia, jolloin köyhyys ei vaikuta pelkästään lapsuuden kokemuksiin, vaan läpi koko elämän. Suomella on tästä jo kokemusta etenkin 1990-luvun laman ajoilta ja silloin tehdyistä virheistä olisi ollut syytä ottaa opiksi.
On hyvin vaikea nähdä, miten näillä sosiaaliturvaleikkauksilla Suomen talous saataisiin nousuun. Orpon hallitus on perustellut leikkauksia työllisyyden kasvamisella. Työllisyyslaskelmiin liittyy kuitenkin aina epävarmuuksia. Suomeen on myös ennustettu heikkoa talouskehitystä, jossa tulemme olemaan ennusteiden mukaan pitkälle tätä vuotta.
Hallituksen tekemien arvovalintojen seuraukset alkavat joka tapauksessa paljastua tänä vuonna ja se on isoimpana mielessä tämän uuden vuoden alkaessa.
Kim Berg
SDP:n kansanedustaja Vaasasta