Viime päivinä kohun keskellä olleen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus puuhaa vahvoja oluita ruokakauppoihin.
Se haluaa vapaampaa viinan ja oluen myyntiä.
Ymmärrän, että pienille ruokakaupoille oluiden myynti on tärkeää kannattavuuden kannalta, mutta oluiden saatavuuden lisääminen voi lisätä niiden käyttöä ja alkoholihaittoja merkittävästi.
Lisääntyvän käytön myötä kasvavat verotulot menevät todennäköisesti esimerkiksi alkoholihaittojen hoitamiseen: sairauspäivien määrät nousevat, riski ennenaikaiseen kuolemaan tai aivoverenvuotoon kasvaa sekä masennus ja tapaturmat lisääntyvät. Myös riski tappeluihin nousee.
Lisääntyvä käyttö voikin tuoda kiireisiä työpäiviä lastensuojelupaikkoihin, poliiseille, pelastuslaitoksiin ja sairaaloihin.
On myös olemassa vaara, että riskikäyttäjistä tulee ongelmakäyttäjiä ja yhä nuoremmat alkavat kokeilla alkoholia, jos alkoholin saanti tehdään nykyistä helpommaksi.
Uudistus ei toisi viinejä ruokakauppoihin, mutta juomasekoituksia eli niin sanottuja limuviinoja saisi Alkon lisäksi markettien hyllyiltä ja kioskeista. Näin alkoholi olisi siis entistä helpommin lasten ja nuorten saatavilla.
Kaupoista saisi myös vahvempia oluita, siidereitä ja tällä hetkellä vain Alkosta saatavia lonkeroita.
Kaupoissa saadaan myydä nykyään käymisteitse valmistettuja lonkeroita, kun Alkon lonkerot ovat väkiviinapohjaisia.
Käytännössä uudistus tarkoittaisi sitä, että alkoholijuomien vahvuus nousisi ehkä jo ensi vuonna 5,5 prosenttiin nykyisestä 4,7 prosentista.
Julkisuudessa päivittäistavarayhdistykset ovat myös arvioineet, että uudistuksen myötä alkoholituotteiden hinnat laskisivat kaupoissa.
Se lisäisi niiden myyntiä paremman saatavuuden lisäksi.
Vastustin hallituksen esitystä, kun Tilastokeskus haastatteli minua syksyllä suomalaisten alkoholiasenteista ja juomatavoista. Vaadin, että ruokakaupoissa ei pitäisi lainkaan myydä vettä väkevämpää.
Perustelin tätä sillä, että kaupoissa ei esiintyisi häiriökäyttäytymistä ja nuoret eivät saisi virikkeitä epäterveelliseen elämään.
Jo tähän mennessä Suomessa käytetään mielestäni liikaa alkoholia, ja jos limuviinoja saa marketeista ja kioskeista, se voi olla haitallista nuorten terveille elämäntavoille ja positiiviselle kehitykselle.
Viittaan tällä nuorten terveystapatutkimukseen. Sen mukaan nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen vähentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Nuoret myös alkavat käyttää alkoholia aiempaa myöhemmin.
Tutkimuksen mukaan vielä vuonna 1995 oli olutta maistanut 13-vuotiaana tai sitä nuorempana pojista jopa 69 prosenttia ja tytöistä 52 prosenttia. Viime vuonna vastaavat prosenttiluvut olivat pojilla enää 29 ja tytöillä 15. Myös viinin ja väkevien maistamisessa on tapahtunut positiivinen muutos.
Pidän hallituksen kaavailuja vastuuttomina.
Se on halunnut kaventaa sosiaali- ja terveysmenoja, edistää kansanterveyttä sekä suojella lapsia ja nuoria.
Nyt hallitus kuitenkin tekee alkoholin saatavuutta lisääviä ratkaisuja, mikä vaarantaa sen omat tavoitteet ja nuorten alkoholin käytön vähentymisen.
Hallituksen pitää perua esityksensä limuviinoista.
JARNO RANTA