Hallituksen politiikka ei kaikilta osin tue velkaantumisen taittamista, arvioi talouspolitiikan arviointineuvosto. Neuvosto nostaa esiin esimerkiksi viime vuonna tehdyt veropäätökset sekä eläke-etuuksien jättämisen lähes kokonaan sosiaaliturvaleikkausten ulkopuolelle.
Neuvosto peräänkuuluttaa eläke-etuuksien kriittistä tarkastelua muiden etuuksien rinnalla. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt useista sosiaaliturvaleikkauksista, jotka ovat kohdistuneet pääosin työikäisiin.
– Tätä taustaa vasten on vaikea perustella, miksi eläkkeet, jotka muodostavat hyvin suuren osan kaikista julkisista tulonsiirroista, jätettiin uudistuksessa pitkälti leikkausten ulkopuolelle, neuvosto toteaa vuosittaisessa arviossaan hallituksen talouspolitiikan linjasta ja viittaa eläkeuudistukseen.
Neuvosto katsoo, että esimerkiksi ansiosidonnaiselta työttömyysjaksolta kertyvän eläkkeen leikkaaminen olisi usein työttömän näkökulmasta vähemmän haitallista kuin työttömyyskorvauksen leikkaaminen.
– Yleensä ihmisiä kannattaa tukea taloudellisesti, kun heillä ei ole muita tuloja eikä vasta eläkkeellä, sanoi neuvoston puheenjohtaja, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Neuvosto katsoo, että hallituksen alustava esitys eläkeuudistuksesta ei myöskään vastaa uudistuksen keskeiseen tavoitteeseen vahvistaa julkista taloutta.
Ei kovin johdonmukaista
Tehdyt veropäätökset eivät neuvoston mukaan ole kovin johdonmukaisia, sillä hallitus keventää myös työllisyyden tai investointien kannalta vähemmän haitallisia veroja. Julkisen talouden kannalta on myös ongelmallista, että veronalennusten myönteisen vaikutuksen voi odottaa näkyvän kokonaan vasta vuosien päästä.
Hallitus päätti viime keväänä, että ansiotulojen verotusta kevennetään etenkin ylimmissä tuloluokissa mutta myös keskituloisilla tästä vuodesta alkaen. Hallitus päätti myös laskea yhteisöverokantaa kahdella prosenttiyksiköllä ensi vuodesta alkaen.
Kevennyksiä perusteltiin työnteon kannustamisella, ostovoiman parantamisella ja talouskasvun vauhdittamisella. Neuvoston mielestä erityisesti ylimmän rajaveron alentamista voidaan perustella tällaisella tavoitteella. Myös yhteisöveron alentaminen voi olla kokonaistuotannon kasvattamisen näkökulmasta järkevää.
Samalla hallitus päätti joistakin veronkiristyksistä, mutta päätökset keventävät verotusta kokonaisuutena kuitenkin selvästi.
– Julkisen talouden kannalta olisi ollut perusteltua tehdä myös enemmän veronkiristyksiä, esimerkiksi uudistamalla listaamattomien yritysten osinkoverotusta tai karsimalla verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia, neuvosto katsoo.
Hallitus ei saavuta tavoitteitaan
Hallitus ei näillä näkymin saavuta julkisen talouden vahvistamista koskevia keskeisiä tavoitteitaan ennen kuin vaalikausi päättyy ensi vuonna. Hallitus tavoittelee yhteensä lähes 10 miljardin euron suuruista sopeutusta tällä vaalikaudella.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi Ylelle viime viikolla, että hallituksen päättämien meno- ja tulotoimien julkista taloutta vahvistava vaikutus näyttäisi jäävän noin 3,5 miljardiin euroon.
– Epämääräisesti itse vastaisin, että ehkä se totuus on jossain tuon 3,5 miljardin ja 10 miljardin välissä, Määttänen sanoi.
Talouspolitiikan arviointineuvosto tuottaa riippumattoman arvion talouden tilasta ja harjoitetusta talouspolitiikasta.