Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran (ps.) hallitus lupasi aloittaessaan talouskasvua, työpaikkoja ja vastuunkantoa.
Maakunnissa ja tavallisten suomalaisten arjessa todellisuus näyttää kuitenkin kovin toisenlaiselta.
Etelä-Pohjanmaalla on aina uskottu yrittäjyyteen, työntekoon ja omalla työllä pärjäämiseen.
Konkurssien määrä oli maassamme viime vuonna synkin sitten 1990-luvun alun lamavuosien, sillä lähes 4 000 yritystä haki konkurssia.
Maakunnassamme ahdinko näkyy erityisen rajusti rakennusalalla. Maatalouden kannattavuuskriisi odottaa edelleen ratkaisuja.
Palvelualoja kurittaa ostovoiman heikkeneminen, kun ihmiset joutuvat tinkimään arjen perustarpeista. Samalla yrittäjien taakkaa on kasvatettu esimerkiksi arvonlisäveron korotuksella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja nostetaan yhä, ja säästöjä haetaan jopa vainajien säilytysmaksuista.
Vaalikauden aikana palveluja on keskitetty muun muassa maanmittauslaitoksessa, poliisissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös ajokorttipalvelut halutaan viedä seutukunnilta maakuntakeskuksiin.
Kaiken kaikkiaan yli 200 asiointipistettä on lakkautusuhan alla, ja valtaosa niistä kuuluu perussuomalaisten ministereiden hallinnonalaan.
Teot ovat olleet poliittinen valinta ja lisäksi kovin erilaisia verrattuna niihin lupauksiin, joita maaseudun ihmisille ennen vaaleja annettiin.
Säästöt ovat keskittämiselle kovin heikko peruste, sillä palveluiden kustannukset eivät poistu, vaan ne siirtyvät ihmisten maksettaviksi pidempinä matkoina, kasvavina matkakuluina ja menetettynä aikana.
Liian usein hallituksen politiikka näyttää perustuvan mielikuvien rakentamiseen todellisten uudistusten sijaan. Hallitus rakensi pitkään kuvaa suuresta suunnanmuutoksesta. Puheessa toistuu usein vian olevan edellisessä hallituksessa. Nyt vastuuta ollaan vierittämässä jo seuraavalle hallitukselle.
Hyvä esimerkki tästä on perussuomalaisten äänekkäästi julistama turpeen kunnianpalautus. Puheissa annettiin ymmärtää, että ala nostetaan jälleen vahvaan asemaan.
Käytännössä verotuksen keventämisestä tai päästökaupan vaikutusten helpottamisesta ei ole nähty konkreettisia toimia. Päinvastoin, vaalikauden alussa purettiin keskustan neuvottelema pienten lämpölaitosten verovapaus, mikä on kiristänyt alan tilannetta entisestään.
Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste on perinteisesti ollut matala, mutta nyt työttömien määrä kasvoi vuodessa yli 7 prosenttia. Koko maassa alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on jo lähes 80 000. Erityisesti tähän tulee saada parannus.
Tarvitsemme nuorten takuutyötä, jossa työttömyyskorvausrahaa suunnattaisiin yrityksille palkkatueksi nuorten palkkaamiseen. Työn pitää olla aina lähtökohta työttömyyden sijaan.
Keskusta ja muu oppositio ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen sen epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Kyse on laajasta epäonnistumisesta hallituksen omissa keskeisissä tavoitteissa.
Tarvitsemme politiikkaa, joka vahvistaa yrittäjyyttä, alkutuotantoa, turvaa maaseudun ihmisten palvelut ja antaa nuorille mahdollisuuden työhön ja tulevaisuuteen. Keskusta jatkaa tämän työn tekemistä koko Suomen puolesta.