Ravintoloissa on edelleen rajoituksia, vaikka koronatartunnat ovat olleet laskussa useiden viikkojen ajan, sairaalat tyhjenevät ja rokotukset etenevät.
Tartuntamäärien mukaisessa leviämisvaiheessa ei ole enää yksikään Suomen maakunta.
Silti Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä oli torstaihin asti muuta maata tiukemmat ravintolarajoitukset. Pubeissa anniskelu on pitänyt lopettaa jo kello 18 ja ovet sulkea kello 19. Perjantaista anniskelu saa jatkua kello 22 asti ja ravintolat menevät kiinni kello 23.
Matkailu- ja ravintolapalveluiden Maran toimitusjohtaja
– Kaikki sääntely ravintoloissa perustuu valtioneuvoston päätöksiin. Toisin kuin aluehallintovirastojen päätöksistä, niistä ei voi valittaa.
Hallitus vetosi 9.6. sosiaali- ja terveysministeriön muistion mukaan uusiin herkemmin tarttuvien virusmuunnosten leviämisen uhkaan. Tällaiselle uhkalle ei Maran lakimiesten mukaan löydy lakiperusteita epidemiologisista mittareista, joista kaikki osoittavat epidemian hiipuvan.
Arvion aikaan tiukimmat rajoitukset olivat voimassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä.
– Vedottiin valtakunnalliseen leviämisen uhkaan, ja sen takia juuri näissä maakunnissa rajoitettiin ravintolatoimintaa, ihmettelee Timo Lappi.
– Muuntoviruksen leviämisen uhkaa ei perusteltu mitenkään. Ymmärrän hyvin, koska perusteita ei ole.
Sittemmin Uudenmaan aukioloaikoja höllättiin, mutta tiukennukset jäivät Hämeen maakunnissa voimaan. Niitä löysättiin vasta perjantaiksi.
Lappi pitää erikoisena sitä, että Kanta-Häme siirtyi leviämisvaiheeseen käytännössä sairaalaepidemian takia.
Vaikka tartunnat oli jäljitettävissä sairaalaan ja terveyskeskukseen, ravintoloiden anniskelua ja aukioloa rajoitettiin.
– Rajoitukset kyllä saatiin voimaan nopeasti. Kaikissa ravintoloissa tieto ei ehtinyt tavoittaa asiakkaita, jotka olivat tehneet pöytävarauksen kello seitsemäksi. Silloin ei saanutkaan enää anniskella.
Lapin mukaan peräti kolme neljästä majoitus- ja ravintola-alan työntekijästä on ollut korona-aikana lomautettuna ainakin jossain vaiheessa.
Se on valtava määrä yli 80 000 työntekijän joukossa.
Vuonna 2019 kesätöihin otettiin alalle 18 000 nuorta. Tänä kesänä määrä on muutamia tuhansia.
– Tuloksista näkee, ettei koko hallitus ole ymmärtänyt työntekijöiden puolta, Lappi kritisoi.
Alan tulevaisuus riippuu siitä, tuleeko uusia rajoituksia ja miten etätyöt jäävät käytännöksi.
– Osa henkilöstöravintoloista on muuttunut kannattamattomiksi.
Lapin mielestä ilmaantuvuuslukujen seuraamisesta pitäisi päästä eroon kokonaan.
Hänen mukaansa rokotusten jälkeen ei ole enää syytä kiristää rajoituksia, sillä korona ei samaan tapaan aiheuta vakavia sairastumisia.
Lappi kritisoi sitä, että ravintoloilla ylipäätään on enää rajoituksia.
– Yökerhotoiminta on edelleen mahdotonta. Perustasollakaan ei ole vielä päästy normaaliin.
Lapin mukaan tämä ei riitä avaamaan turismia Suomeen.
– Täyttä rokotusta ei monellakaan ole. Se voi auttaa vain yksittäisiä henkilöitä tulemaan Suomeen. Hyvää on työmatkustuksen salliminen EU- ja Schengen-maista.
Hän arvostelee Suomen linjaa, joka on tiukempi kuin EU:n suositus.
Matkailua Suomeen on edelleen tiukasti rajoitettu EU:sta ja sen ulkopuolelta.
Suomalaiset sen sijaan voivat matkustaa, kunhan kohdemaa ottaa heidät vastaan. Jalkapalloturistit ovat valloittaneet Kööpenhaminan ja Pietarin ja palaavat lähiaikoina Suomeen.
– Suuri huoli on siitä, että suomalaiset saivat lähteä Venäjälle, jos sieltä tulee tartuntapesäkkeitä ja ravintoloille asetetaan tiukempia rajoituksia. Se olisi täysin kohtuutonta, sanoo Lappi.
Joonas Kuikka
