Hallituksen hankintalakiesitykselle satoi kritiikkiä, kun hallitus sai kompastellen edenneen lakiesityksen torstaina eduskunnan käsiteltäväksi.
Kuntaliitto kantoi huolta lakiesityksen vaikutuksista kuntien palveluiden järjestämiseen. Järjestön mukaan lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateriapalveluissa ja tieto- ja viestintäteknisissä palveluissa.
Kuntaliitto edellyttää, että muutosten läpiviemiseen varataan riittävästi aikaa ja rahoitusta. Muutoksen hallinnollinen taakka tulee olemaan valtava. Kuntaliitto on aiemmin arvioinut, että kunnille aiheutuvat kulut nousevat yli 600 miljoonaan euroon.
– Kunnille ei voida sälyttää uudistuksen kustannuksia ilman korvausta. Muutosten toteuttamiseen on varattava riittävä siirtymäaika ja rahoitus. Ilman näitä uudistusta ei voida viedä läpi hallitusti eikä palveluja turvata, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoi tiedotteessa.
Palkansaajakeskusjärjestö STTK puolestaan kantoi huolta työntekijöiden asemasta.
"Hyödyttää suomalaisia veronmaksajia"
Työministeri Matias Marttisen (kok.) mukaan hankintalain muutos hyödyttää suomalaisia veronmaksajia, kun se lisää kilpailua julkisissa hankinnoissa.
– Veronmaksajien rahoilla tehdään noin 38 miljardin euron arvosta julkisia hankintoja vuodessa, joten sillä on erityisen suuri merkitys ja arvo, millä tavalla nämä hankinnat tehdään, Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kilpailu julkisissa hankinnoissa on Marttisen mukaan nykyisin verrattain vähäistä, sillä 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
– Kun olemme käyneet läpi Suomen verrokkimaiden vastaavia käytäntöjä, niin juuri tarjouskilpailuun saatujen tarjousten lukumäärällä on suora vaikutus kustannussäästöön ja siihen, miten julkisia hankintoja voidaan toteuttaa julkisen talouden kannalta kestävästi, Marttinen sanoi.
Stoppi lain kiertämiselle
Marttisen mukaan hankintalain uudistaminen on tarpeen myös siksi, että kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ei ole noudatettu hankintalainsäädäntöä, vaan sitä on kierretty hankkimalla julkisista yhtiöistä hyvin pieniä – jopa 0,02 prosentin – omistusosuuksia.
Jatkossa hankintayksikön tulisi omistaa vähintään 10 prosenttia näistä niin sanotuista inhouse-yhtiöistä, joilta ostoja voidaan tehdä ilman kilpailutusta.
– Nähdäkseni tämä tulee selkeästi tervehdyttämään markkinan toimintaa ja ennen kaikkea asettamaan tietyt pelisäännöt sille, miten julkiset yhtiöt voivat markkinassa toimia, Marttinen sanoi.
Marttinen myönsi, että lakimuutokset aiheuttavat alkuvaiheessa kustannuksia kunnille, kaupungeille ja hyvinvointialueille muun muassa erilaisten omistusjärjestelyjen seurauksena. Samalla hän kuitenkin muistutti, että keskipitkällä aikavälillä lakimuutokset tuottavat "kohtuullisen merkittäviä" julkisen talouden säästöjä.
Perustuslaillisia ongelmia?
Kaksi viikkoa sitten hallituksen esitys hankintalain uudistamisesta vedettiin oikeuskanslerin esityksestä viime metreillä pois valtioneuvoston yleisistunnon asialistalta ja Marttisen tiedotustilaisuus asiasta peruttiin.
Marttisen mukaan lakiesitykseen tehtiin täsmennyksiä, jotka liittyvät kuntien itsehallintoon ja esityksen perustuslaillisuuteen.
Muun muassa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen on aiemmin pitänyt lakiesitystä ongelmallisena perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon kannalta. Marttisen mukaan lakiesityksessä ei tässä suhteessa ole ongelmia.
– Näiden muutosten ei arvioida uhkaavan kuntien itsehallintoa, vaan ne asettavat ainoastaan reunaehtoja näiden sidosyksikköyhtiöiden käytölle, Marttinen muotoili.