Orpon budjettiesitys jatkaa kovaa linjaa. Veronkevennykset suosivat suurituloisia, vaikka vielä ennen budjettiriihtä hallitus lupasi suunnata kevennykset pieni- ja keskituloisille. Euromääräisesti veronkevennyksistä hyötyvät kuitenkin eniten suurituloiset. Kansanedustajien tuloluokan veroale on täysin käsittämätön. Siinä missä pienituloisen veronkevennykset hyödyttävät kotimaan kansantaloutta, hyvätuloinen käyttää lisätulonsa tyypillisesti ulkomaanmatkoihin.
Hallitus päätyi budjettiriihessä perumaan ajamansa päivähoitomaksujen korotukset. Vielä keväällä kokoomuksen ministeri uhosi, että päivähoitomaksujen korottaminen on välttämätöntä, jotta lapsemme eivät joudu kertyvän velan maksajiksi. Olennaista velkaantumisen taittamisessa on kuitenkin se, mistä leikataan. Korkeat päivähoitomaksut heikentävät työssäkäynnin kannattavuutta etenkin osapäivätyötä tekevien pienten lasten äitien kohdalla. Työllisyysastetta alentamalla velka ei taitu.
Pikemminkin hallituksen kannattaisi miettiä, millaista päivähoito- ja perhevapaauudistusta Suomessa tarvittaisiin. Ruotsissa synnytysikäisten naisten työllisyysaste on Suomea korkeampi, mutta Ruotsissa osapäivähoito on perheille maksutonta. Ruotsissa myös perhevapaajärjestelmä tukee äitien työssäkäyntiä, sillä isät osallistuvat tasa-arvoisemmin lasten hoitoon kuin meillä. Tasa-arvoisempi työelämä olisi kaikkien etu.
Hallituksen budjettipäätökset eivät juuri poista työn tekemisen eivätkä teettämisen esteitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista selvitetään, itsensä työllistäjien aseman parantamista selvitetään ja ulosoton suojaosan nostamista selvitetään. Selvitysten sijasta tarvitaan tekoja.
Hulluinta on pakottaa työttömät haastatteluun kolmen kuukauden välein työttömyysturvan leikkaamisen uhalla. Kaiken kukkuraksi haastattelut aiotaan toteuttaa palkkaamalla yksityisiä työnvälitysfirmoja. yhteiskunnan varat pitäisi laittaa työllisyyden helpottamiseen. Työnantajat, esimerkiksi, tulisi vapauttaa ensimmäisen työntekijän sivukuista määräajaksi.
Itsensä työllistäjää helpottaisi, jos sosiaaliturvan seuraisi perässä, vaikka henkilö vaihtaisi palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin. Tämä nostaisi työllisyysastetta välittömästi kun enää ei tarvitsisi pelätä putoamista työttömyysturvan ulkopuolelle.
Usein hallituksen lupaukset ”selvittää” jotakin paljastavat poliitikkojen kyvyttömyyden päästä asiassa sopuun. Toivottavasti lupaus ”selvittää ulosoton suojaosan nostamista” ei jää pelkäksi retoriikaksi. Yhteiskunta hyötyisi enemmän velkaantuneiden työssäkäynnistä kuin heidän pitämisestään velkavankeudessa ja työmarkkinoiden ulkopuolella.
On järkevää auttaa ihmisiä vaikean elämäntilanteen yli, asian inhimillisestä ulottuvuudesta puhumattakaan. Ulosottohelpotus tarkoittaisi ainoastaan takaisinmaksuajan pidentämistä, mikä rinnastuisi lyhennysvapaisiin kuukausiin pankkilainoissa.
Etenkin vaikeina aikoina kannattaa tehdä politiikkaa, joka parantaa heikommassa asemassa olevan tilannetta. Useimmiten siitä hyötyy koko yhteiskunta.
Outi Alanko- Kahiluoto
Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) ja eduskunta- ryhmän puheenjohtaja.