Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ole kiinnostunut EU-komissioon mahdollisesti perustettavasta puolustuskomissaarin tehtävästä.
Häkkänen sanoi Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että hän ei ole lähdössä ehdokkaaksi eurovaaleihin eikä myöskään puolustuskomissaarin tehtävään.
– Tätä asiaa on turha spekuloida. Olen kiinnostunut tästä nykyisestä tehtävästäni, Häkkänen sanoi.
– Tehtävä sinänsä on mielenkiintoinen ja äärimmäisen tärkeä. Se on Suomenkin avaus ja aloite ollut jo viime vuoden puolella, mutta minulla ei ole tähän aikeita, Häkkänen jatkoi.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut, että hän haluaa perustaa komissioon puolustuskomissaarin tehtävän, jos tulee valituksi jatkokaudelle.
Von der Leyenin ehdottama puolustuskomissaari johtaisi Euroopan uudelleen aseistamiseen tähtääviä pyrkimyksiä ja keskittyisi puolustusteollisuuden perustan vahvistamiseen.
EU järjestää Euroopan parlamentin vaalit kesäkuussa, ja uusi komissio valitaan vaaleja seuraavien kuukausien aikana.
"Eurooppa kaipaa herättelyä"
Häkkäsen mukaan Eurooppa kaipaa edelleen herättelyä, jotta maanosa havahtuisi kunnolla Venäjän muodostamaan uhkaan.
Hänen mielestään Euroopassa ei vielä täysin ymmärretä Ukrainan sodan juurisyytä.
– Kaikki näkevät, että talo palaa. Kaikki ymmärtävät sen, mutta ei ymmärretä, että siellä takana on kaveri, joka haluaa sytytellä taloja, Häkkänen vertasi.
Häkkäsen mukaan meidän aikaamme voidaan verrata 1930-lukuun.
– Vertaisin tätä aikaa – valitettavasti – 1930-lukuun, jolloin ei ihan aistittu mitä hirmuvaltiaat saattavatkaan tehdä Euroopassa, että se nälkä ei välttämättä lopukaan ihan pieniin palasiin, Häkkänen sanoi.
Häkkänen muistutti, että 1930-luvulla monissa demokraattisissa Euroopan maissa ajateltiin, että "ei kai nyt kukaan hullu sotaa halua, eihän siinä ole mitään järkeä".
– Onko ihan tarkkaan ottaen herätty siihen, että historian vaikeat saranakohdat saattavat toistua, elleivät demokraattiset maat ryhdy päättäväisesti vastatoimenpiteisiin, Häkkänen kysyi.
Häkkäsen mukaan Euroopan maiden päättäväisyys on lähtenyt käyntiin, mutta ei riittävällä tasolla.
Häkkänen muistutti, että länsimailla on valtava taloudellinen, teknologinen ja sotilaallinen ylivoima Venäjään ja sen kumppanimaihin verrattuna, mutta silti länsi ei anna riittävästi tukea Ukrainalle.
– Onhan tässä vähän kyse siitä, että ei ole vielä herätty tilanteen historialliseen vakavuuteen, Häkkänen sanoi.
"Sitoutuminen monenkeskisyyteen vähenee"
Vaikka Häkkänen vertaakin Euroopan nykytilannetta 1930-lukuun, hän ei lähtisi vielä puhumaan uuden maailmansodan uhasta.
Samalla Häkkänen kuitenkin muistuttaa, että suuri joukko maita – Venäjä, Kiina, Iran, Pohjois-Korea ja monet globaalin etelän maista – eivät allekirjoita läntisten demokraattisten maiden arvoja kuten ihmisoikeuksia ja kansainvälistä vapaakauppaa.
– Ei pidä olla naiivi ja kuvitella, että tämä nykyinen maailmantila olisi jokin historiallinen totuus ja että se jatkuisi tällaisenaan, Häkkänen sanoi.
Häkkänen piti huolestuttavana sitä, että sitoutuneisuus toisen maailmansodan jälkeen perustettuihin monenvälisiin yhteistyöjärjestelmiin kuten kansainvälisiin kauppajärjestöihin, Euroopan unioniin ja YK:hon vähenee koko ajan. Se ei ole pienten maiden etujen mukaista.
Tilalle ovat tulleet erilaiset kahdenväliset sopimukset.
– Tällainen maailma on hankala Suomelle, Häkkänen sanoi.
– Maailma ei ole sellainen, kuin me haluaisimme sen olevan, että kaikki asiat ratkaistaan yhteisesti isoissa YK- tai EU-pöydissä. Nyt syntyy kahdenvälisiä diilejä, joissa saattaa olla epäpyhiä alliansseja.
Macronin avaukselle tyly vastaanotto
Länsimaiden Ukraina-kokousta Pariisissa isännöinyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi maanantaina, ettei mahdollisuutta länsijoukkojen lähettämisestä Ukrainaan tulisi sulkea pois.
Monien muiden maiden tavoin myös Suomi suhtautui torjuvasti Macronin avaukseen, ja niin teki myös Häkkänen Ykkösaamun haastattelussa.
– Tämä ei ole relevantti keskustelunaihe, Häkkänen sanoi.
Hän korosti, että Euroopan maiden tulee lisätä Ukrainalle antamansa materiaalisen tuen määrää muun muassa tykistöammusten muodossa.
– Näitä aloitteita tulee, ja niitä ei kannata jäädä märehtimään. Toivon, että Ranska ja muut maat tekevät näistä sen johtopäätöksen, että katsotaan tarkkaan mitä Ukraina nyt tarvitsee, Häkkänen sanoi.
Tarkan poliittisen pohdinnan paikka
Häkkäseltä kysyttiin myös tykistöammusvalmistaja Nammo Lapua Oy:n uuden tuotantolaitoksen mahdollisesta rahoituksesta.
Nammo on hakenut tuotantolaitokselle rahoitusta EU:n ammustuotantoa tukevasta Asap-hankkeesta, mutta hankkeeseen tarvittaisiin rahoitusta myös Suomen valtiolta.
Häkkänen ei ottanut Nammon tukemiseen yksiselitteistä kantaa, mutta sanoi, että on tarkan poliittisen pohdinnan paikka, mihin Suomi käyttää niukat resurssinsa. Häkkäsen mukaan asiaa tarkastellaan ja Nammon kanssa käydään keskustelua.
Häkkäsen mukaan Nammon tuotteille on myös merkittävää markkinaehtoista kysyntää.
– Me samaan aikaan vahvistamme Suomen ja Euroopan puolustusta ja Ukrainan tukea, mutta me olemme myös tarkkoja veronmaksajien rahojen käyttäjiä. Siksi tässä pitää olla tarkkana, Häkkänen muotoili.