Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi Naton huippukokouksen ensimmäisenä päivänä tiistaina uskovansa vakaasti siihen, että Ukraina on kokouksen jälkeen lähempänä Naton jäsenyyttä kuin se oli vielä vuosi sitten Vilnan huippukokouksen päätteeksi.
– On varmasti. Nyt päästään monessa yksityiskohdassa ja käytännön asiassa eteenpäin, Häkkänen sanoi Washingtonissa.
Kokouksessa käsiteltäviä käytännön askeleita Ukrainalle ovat Häkkäsen mukaan muun muassa Ukrainan asevoimien koulutus sekä standardien kehittäminen, jotta niistä tulee Nato-yhteensopivia.
– Monessa asiassa päästään eteenpäin. Kaikki tietävät, että on realismia, ettei Naton ulkopuolella sotaa käyvän maan (jäsenyys) ole tuosta noin tehty asia, vaan se on perusteellinen prosessi.
"Venäjä teki laskelmavirheen"
Häkkäsen mukaan Venäjä teki virheen, jos se halusi lähettää Natolle viestin maanantaina Ukrainaan tekemällä iskusarjallaan, jossa kuoli kymmeniä ihmisiä. Isku osui muun muassa lastensairaalaan.
– Venäjä teki siinä varmaan aikamoisen laskelmavirheen, jos se luuli, että se jotenkin heikentää lännen halukkuutta tukemiseen. Koska tässä kävi päinvastoin, Häkkänen sanoi toimittajille.
Häkkänen puhui suomalaistoimittajille Washingtonissa tilaisuudessa, jossa muun muassa Pohjoismaiden edustajat panivat puumerkkinsä merimiinayhteistyötä koskevaan aiesopimukseen.
Puolustusministeriö kertoo tiedotteessa, että merimiinayhteistyöllä pyritään vahvistamaan Itämeren alueen yhteistä puolustusta sekä selvittämään käytännön yhteistyömahdollisuuksia merimiina-asejärjestelmiin liittyen. Häkkäsen mukaan Suomella on yhteistyössä merkittävä rooli. Suomen merimiinaosaaminen on hänen mukaansa maailman huippuluokkaa.
Merimiinoittamisella keskeinen rooli
Häkkänen ei toimittajille avannut aiesopimuksen kaikkia käytännön yksityiskohtia tai merkitystä tilanteessa, jossa Itämerellä puhkeaisi konflikti. Tilaisuudessa puolustusministerit puhuivat kuitenkin avoimesti siitä, että tarkoituksena on luoda pelotetta Venäjää vastaan.
– Kautta historian merimiinoittamisella on ollut erittäin keskeinen rooli puolustuksellisena välineenä ja Venäjä tietää sen. Sen takia Suomi ei ole missään vaiheessa laskenut alas miinoituksen käyttöä puolustuksellisena aseena, ja meillä on tässä Naton sisällä erittäin korkeata osaamista.
Saksan johdolla valmistellun sopimuksen allekirjoittivat Suomen lisäksi Latvia, Liettua, Viro, Puola, Ruotsi, Norja ja Tanska. Sopimus ei ole oikeudellisesti sitova. Baltian maat eivät olleet paikalla tiistain allekirjoitustilaisuudessa.