Häk­kä­nen top­puut­te­lee huolta da­ta­kes­kuk­sis­ta: "Pitää olla tark­ka­na, että mikä tässä muka vaa­ran­taa"

Puolustusminsteri Antti Häkkäsen mukaan tilanne datakeskuksien kohdalla on erilainen kuin silloin, jos ulkomainen taho ostaisi vaikkapa sataman tai sähkön kantaverkot. LEHTIKUVA / Mikko Stig
Puolustusminsteri Antti Häkkäsen mukaan tilanne datakeskuksien kohdalla on erilainen kuin silloin, jos ulkomainen taho ostaisi vaikkapa sataman tai sähkön kantaverkot. LEHTIKUVA / Mikko Stig

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan datakeskuksista käydään hallituksessa vielä keskustelua.

– Toki valtioneuvoston piirissä käydään nyt vielä keskustelu ja erityisesti viranomaiset katsovat, ovatko jotkin aiemmat arviot nyt jotenkin muuttuneet, hän sanoi keskiviikkona puolustusministeriön tiedotustilaisuuden jälkeen STT:lle.

Hän viittasi julkisuudessa esitettyihin puheenvuoroihin, joissa on esitetty Suomeen suunniteltujen datakeskusten uhkatekijöiden uudelleen arvioinnin tarvetta.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina, että koska Kouvolan ja Lohjan datakeskushankkeet ovat nousseet julkisuudessa voimakkaasti esille, niistä käydään vielä keskustelua.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) viestitti STT:lle keskiviikkona keskustelleensa asiasta pitkin matkaa useaan otteeseen Orpon ja useiden muidenkin ministerien kanssa.

Hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin vaan sanoi kuvanneensa riskejä laajasti useissa haastatteluissa, eikä hänellä ole niihin tällä hetkellä uutta lausuttavaa.

– Kaikki aiemmin lausumani pätee.

Satama olisi eri asia

Rydman on suhtautunut kriittisesti molempiin datakeskushankkeisiin. Rydman toivoi esimerkiksi, että Lohja olisi lykännyt tonttikauppoja Hypercon kanssa, sillä tiedossa ei ollut, mikä datakeskustoimija tontille on tulossa. Hän on myös todennut, että Hyperco ei ole omistuspohjaltaan länsimainen yhtiö, sillä sen omistus juontuu nykyään Dubaihin Arabiemiraatteihin.

Häkkänen pohtii, että jos epämääräisesti aletaan sanoa, että tietystä maasta tulevat investoinnit vaarantavat turvallisuuden, ryhdytäänkö silloin rajaamaan aivan turvallisiksikin katsottuja investointeja.

– Meillä on paljon investointeja myös autoritaarisista maista, mutta ne eivät välttämättä ole meidän kriittiseen infraan liittyviä.

Häkkänen sanoo myös, että tilanne datakeskuksien kohdalla on erilainen kuin silloin, jos ulkomainen taho ostaisi vaikkapa sataman tai sähkön kantaverkot. Silloin tulisi tarkasteltavaksi, voivatko liiketoiminnot vaarantaa Suomen kriittistä infrastruktuuria.

Ministeri korostaa, että uhan täsmällinen analyysi on tärkeää kaikissa hankkeissa.

– Pitää ymmärtää juridiikka, turvallisuusuhan yksityiskohdat ja myös se, että tässä pyritään edistämään edelleen investointeja myös muualta kuin EU-maista, Amerikasta tai Nato-maista.

Tietosuoja eri asia kuin turvallisuus

Lohjan datakeskukseen liittyvät Rydmanin huolet ovat kummunneet Hypercon omistuspohjan lisäksi Kouvolan datakeskushankkeesta, johon Tiktok on tulossa käyttäjäksi. Hän on nostanut esiin, että Tiktokin tietoturvasta on esitetty perusteltuja ja "hyvin suuria huolia".

Häkkänen korostaa, että kansallista turvallisuutta ja kansalaisten tietosuojaa vaarantavat uhat on erotettava toisistaan.

– Nyt puhutaan ainakin viranomaistoiminnan arvioiden mukaan hyvin vahvasti kriittisestä infrasta eristetystä datakeskustoiminnasta, jota on ympäri Eurooppaa ja joka on laillista liiketoimintaa. Sen takia tässä pitää olla tarkkana, että mikä tässä muka vaarantaa, Häkkänen sanoo.

Pitäisikö olla geopoliittinen arvio?

Häkkäsen mukaan puolustusministeriöstä on jo useita vuosia sitten peräänkuulutettu sitä, että yrityskauppajärjestelyjä selvitettäessä myös työ- ja elinkeinoministeriön puolella olisi "laajempi arviointikyky". Hänestä hallituksen kannattaisi nyt pohtia, pitäisikö tulevaisuudessa tehdä yleispoliittinen, geopoliittinen arvio riippuvuuksien syntymisestä.

Puolustusministeriö myönsi luvat Hypercon Kouvolan ja Lohjan datakeskuskaupoille. Kiinteistökauppoihin on haettava ministeriön lupa, jos ostajan taustalla on toimija tai toimijoita EU/ETA-alueen ulkopuolelta 10 prosentin tai sitä suuremmalla osuudella. Hakemuksessa on selvitettävä muun muassa, mihin tarkoitukseen kiinteistöä käytetään.

Ilmoita asiavirheestä