Häk­kä­nen suo­ma­lai­sia rau­han­tur­vaa­jia kos­ke­vas­ta leh­ti­väit­tees­tä: Mitään pää­tök­siä ei ole tehty

Häkkänen tapasi Brysselissä myös Yhdysvaltain puolustusministeri Hegsethin. Lehtikuva / Emma Virkkunen
Häkkänen tapasi Brysselissä myös Yhdysvaltain puolustusministeri Hegsethin. Lehtikuva / Emma Virkkunen

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi STT:lle lehtiväitettä suomalaisista rauhanturvaajista sanomalla, että mitään päätöksiä ei ole tehty.

– Mitään päätöksiä ei ole tehty eikä asia ole mitenkään tällä asteella, hän sanoi Brysselin Naton puolustusministerikokouksen jälkeen torstaina.

Hänen mukaansa puolustusministerikokouksessa on käyty kahden viime päivän aikana "kovaa keskustelua" ja tilanne on vaativa.

– Ukrainan sodan neuvotteluvaihe käynnistyi nyt vauhdilla -- ja siihen liittyy olennaisesti se, miten Ukrainan tukea jatketaan, millaisista rauhanehdoista puhutaan ja turvatakuut järjestetään. Se on hyvin herkkä kysymys ja liittyy sotilaallisen ja taloudellisen voiman käyttöön. Emme lähde näitä julkisesti arvuuttelemaan, Häkkänen sanoi.

Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs William B. Taylor jr. kertoi yhdysvaltalaiselle Washington Post -lehdelle, että Suomi olisi niiden maiden joukossa, jotka ovat valmiina lähettämään rauhanturvajoukkoja Ukrainaan osana rauhansuunnitelmaa.

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) luonnehti myös aiemmin mediatietoja "huhupuheiksi".

– Suomi ei ole sitoutunut vielä yhtään mihinkään, eikä kyllä ole mikään muukaan maa. Tällaisia huhuja en lähde edes kommentoimaan, Valtonen totesi STT:lle.

"Euroopan tulee ottaa isompi vastuu"Yhdysvaltain uusi hallinto on viestinyt, että vastuu Ukrainan turvatakuista olisi mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen Euroopalla, eikä Yhdysvallat aio sijoittaa maajoukkoja maahan. Sen sijaan muuta sotilaallista tukea, kuten ilmapuolustuksen turvaamiseen osallistumista, Yhdysvallat ei ole linjannut ainakaan julkisuudessa pois.– Kaikki tarkemmat ehdot ovat nyt keskusteluiden alla. Kaikki tietävät, että rauhanjärjestelyn yhteydessä tulee toteutua kaksi asiaa. Ne ovat uskottava ja kestävä rauha Ukrainan kannalta ja samaan aikaan uskottava puolustuksen ja pelotteen kokonaisuus koko Naton liittokunnan alueella, Häkkänen sanoi.Tämä tarkoittaa aluetta Lapista Mustallemerelle.– Kaikkien liittolaismaiden ymmärrys Venäjän uhasta on se, että Venäjän uhka ei pääty Ukrainaan, vaan Venäjä on uhka myös muille Euroopan maille. Nämä muodostavat sen peruspilarin millä tätä ajattelua tehdään, että kuka osallistuu mihinkin, Häkkänen sanoi.Riittävätkö pelkästään Euroopan muskelit Ukrainan turvatakuihin, jos rauha solmitaan?– On selvää, että Euroopan tulee ottaa isompi vastuu Euroopan puolustuksen vahvistamisessa ja toisaalta Ukrainan tukemisessa ja rauhan järjestämisessä. Se, miten päädymme tässä Yhdysvaltain ja Euroopan suhteessa operoimaan, on nyt keskustelun alla.Häkkäsen mukaan EU:lla on nyt kriittisen tärkeä rooli siinä, että Yhdysvallat ja Venäjä eivät neuvottele rauhasta Euroopan yli.– EU:n pitää nyt laaja-alaisesti pystyä kokoamaan useiden sirpaleisten maiden sotilas- ja taloudellinen voima, jotta puhumme yhdellä äänellä ja osaamme toimia oikein.Häkkänen myös kommentoi tapaamistaan Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegsethin kanssa toteamalla, että Yhdysvallat on yhä sitoutunut Natoon. Maa kuitenkin haluaa, että Eurooppa tekee nopeammin ja enemmän puolustuksensa eteen.– Uskon että Suomen ja Yhdysvaltain välinen kahdenvälinen yhteistyö jatkuu. Olemme samalla aaltopituudella, Häkkänen sanoo."Eurooppa vastaa omista asioistaan"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaikuttaa julkisuudessa neuvottelevan Ukrainan kohtalosta Venäjän kanssa Ukrainan ja muiden eurooppalaisten päiden yli. Yhdysvallat myös näyttää tekevän Venäjälle myönnytyksiä jo ennen neuvottelujen virallista aloittamista.

Onko julkisuudessa nähty koko totuus neuvottelujen tilanteesta, vai onko keskusteluja käyty kulissien takana jo pidempään? Tätä Suomen ulkopoliittinen johto ei kommentoi.

– En lähde spekuloimaan sillä, miltä osin mahdollisia neuvotteluja on käyty, mutta on tärkeää huomata se, että Trump, Putin ja Ukraina voivat sopia ainoastaan omista asioistaan. Eurooppa tietenkin vastaa omista asioistaan, ja tätä nyt koordinoidaan, Valtonen sanoo kansainvälisten keskustelujen tilanteesta.

Valtosen mukaan Ukraina on jatkossakin keskeinen osa Eurooppaa.

– Myös Euroopan unionin jäsenenä ja Nato-jäsenenä tulevaisuudessa. Nyt vaan pitää tehdä töitä sen eteen, että se on mahdollista, Valtonen sanoo.

Hätiköinti asettaisi USA:n "heikkoon valoon"

Valtosen mukaan Ukraina tarvitsee rauhassa elääkseen vahvan oman pelotteensa Venäjän uhkaa vastaan, ja Eurooppa tulee ottamaan aiempaa suuremman roolin tuon pelotteen rakentamisessa.

Valtonen osallistuu perjantaina alkavaan Munchenin turvallisuuskonferenssiin, jossa Ukrainan kohtalonkysymykset ovat pöydällä.

– Haluamme Ukrainaan oikeudenmukaisen ja pysyvän rauhan. Me täällä Suomessa ymmärrämme ehkä paremmin kuin missään muualla, että Venäjän uhka on valitettavasti pitkäkestoinen. Siihen pitää vastata huolella, kertoo Valtonen.

Valtosen mukaan myös Yhdysvaltojen intresseissä on, että Ukrainaan saadaan aidosti kestävä rauha, eikä sellaista rakenneta käden käänteessä.

– Mitään pikavoittoja tässä Ukraina-kysymyksessä ei ole saatavissa, ja uskon, että presidentti Trump myös haluaa tässäkin suhteessa näyttäytyä voittajana. -- Jos tehdään hätiköity tulitauko tai jotain, joka ei ole kestävää, niin siinä kyllä sitten Yhdysvallatkin asettautuu vähän heikkoon valoon.

Ilmoita asiavirheestä