Seinäjoki—Haapamäki-rautatietä on yritetty pitää mukana kehityksessä useita vuosikymmeniä ja sen sähköistys- ynnä muuhun suunnitteluun on tuhlattu runsaasti rahaa ja aikaa.
Viimeksi vuoden 2022 joulukuussa eduskunta myönsi 100 000 euroa kyseisen radan sähköistäminen suunnitteluun. Nyt on suunnittelun tuloksena tiedotettu, että radan käyttö on niin vähäistä, että sille ei saada vastinetta noin 100 miljoonan kuluille.
Vuosikymmenien politikoinnin kohteeksi ovat kohonneet valtion rautatiet. Näin siksi, kun varsinkin monet henkilöliikenteen junavuorot vaativat toimiakseen runsaasti valtion varoja, kun maksavia käyttäjiä ei ole.
Junien karsiminen uhkaa entistä enemmän myös alueemme hiljaisia ratoja. Karsimisen varaa ei kuitenkaan nyt jo kovin vähissä junavuoroissa ole, tai liikenne loppuu kokonaan.
Kuten lehdistä on luettu ja alueemmekin kuntapäättäjien kokouksista kerrottu, niin valtiovallan taholta on jopa houkuteltu myös alueen kaupunkia ja kuntia erilaisiin ”pilottihankkeisiin” mukaan.
Tarkoituksena on muun muassa kartoittaa, kuinka junaliikenteen yrittäjävetoisuus tulevaisuudessa sujuisi.
Esimerkiksi Suupohjan ja Seinäjoki–Haapamäki -ratojen kehittämisen hankkeissa ei tiettävästi yksikään kunta ole vielä varmaa päätöstä kustannuksiin osallistumisesta tehnyt. Pyrkimys tietenkin on, että saataisiin radanvarsikuntia myös enemmän maksajiksi kannattamattomalle raideliikenteelle, tai ainakin osallistumaan tarvittaviin kunnostuksiin ja rakentamiseen.
Raideliikenteen yksityistämisellä haetaan säästöjä valtiolle. Ja näin pitääkin. Ensisijassa tähän on jo menty muun muassa sillä, että on poistettu kannattamattomia junavuoroja ja jopa kokonaan liikenne. Mutta aina ovat jotkut vaalit lähellä, joten tässäkin karsinnassa pitää tehdä politiikkaa. Paljon on vielä tappiota tuottavaa junaliikennettä jäljellä.
Pyrkimyksenä hallituksella on markkinaehtoisen kilpailun avaaminen joukkoliikenteen hoitamiseksi. Mutta halukkaita yrittäjiä ei ole helppo löytää, ilman yhteiskunnan tukea.
Nämä liikenteen säästötoimet ja karsimiseen johtuvat alkunsa siitä, että me käytämme liian vähän junia ja linja-autoja. Näiden yleisten liikennemuotojen kilpailu on kova asiakkaista.
Oma auto tulee halvemmaksi ja joustavammaksi käyttää. Ainakin näin, jos on yksikin kaveri kyydissä. Siksi päättäjien pitää ylikorostaa yksityisautoilun ilmastoa tuhoavasta tehosta. Unohdetaan se, että laivat ja lentokoneet saastuttavat tuhatkertaisesti yksityisautoiluun verrattuna.
Päättäjien taholta pelotellaan kansalle polttoaineita käyttävien autojen vaikutuksista esimerkiksi maapallon saastumiselle. Näin pohjustetaan autoilun ja polttoaineiden verotusten nostamista.
Monet niistäkin henkilöistä, jotka ovat eniten äänessä junavuorojen säilyttämisestä, eivät junaa koskaan käytä.
VR on myös toki monissa tapauksissa syyllinen junien tyhjinä liikkumiseen. Aikataulut pitäisi laatia niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin esimerkiksi työpaikkaliikenteen ja opiskelijoiden tarvetta.
Myös tavaraa ja puita kuljetetaan yhä suuremmilla kuormilla teillämme. Vain junia hyödyntämällä osoitetaan niiden tarpeellisuus.
Edelleen kuitenkin alueemme kansanedustajat puhuvat politiikkaa raideliikenteen puolesta. He ovat myös kirjoitelleet ratojen sähköistämisen ja kunnostustöistä. Siitäkin, että 120 km:n tuntinopeus olisi tarpeellista. Nopeuden lisääminen ei houkuttele ketään junalla matkustamiseen nykyaikana. Jos on kiire, niin käytetään autoa.
Kehittämisen ja kunnostamisen kustannusten on laskettu nousevan jopa tuhansiin miljooniin euroihin Suupohjan ja Seinäjoki–Haapamäki-radoilla! Kyllä kansaedustajienkin pitäisi tietää tässä velkaantumisen ajassa, etteivät rahat riitä molempiin. Tarpeelliset maantiet ovat etusijalla.
Pentti Hautala
Töysä