Grease. Ohjaus Kimmo Kovanen. Etelä-Pohjanmaan Opiston tuotanto. Ennakkonäytös 23.6. Ilmajoen ooppera-areenalla.
Hyvää koitetahan teherä, mutta priimaa pakkaa tulemahan.
Näin positiivisen vaikutelman jätti Greasen tiistainen ennakkonäytös. Maakunnan parikymppisistä nuorista on löytynyt kovatasoinen musikaaliryhmä, joka saa Ilmajoen ooppera-areenalla arvoisensa puitteet.
Broadwaylla vuonna 1972 kantaesitetty Grease on musikaaliklassikko, joka tunnetaan myös suositusta elokuvaversiosta ja hittikappaleista kuten Grease, Summer Nights ja The One That I Want.
Eteläpohjalainen tulkinta on alkuperäisversiolle uskollinen. Reilussa kahdessa tunnissa nähdään energinen ja hyväntuulinen nostalgiatrippi 50-luvun amerikkalaiseen lukiomaailmaan.
Rydell High Schoolissa pinnalla ovat palava rakkaus, letkeät lanteet ja rock’n’roll. Kaipaako sitä nuorena muuta?
Tältä pohjalta Grease on etupäässä puhdasta viihdettä, mutta sillä on myös sanomansa.
Ryhmään kuulumisen paine ja hyväksytyksi tuleminen, luokkatietoisuus, jengiväkivalta ja teiniraskaudet ovat edelleen tätä päivää, myös Suomessa.
Tarinan kaikesta tästä tarjoilee 40 valovoimaista esiintyjää. Onnistuneessa roolituksessa jokaiselle on löytynyt toimiva hahmo.
Dannyn pääroolissa nähdään Aleksi Yli-Sissala, jonka söpösti symppis kovis pistää tyttöjen sukat pyörimään.
Ida Teerin Sandy on hänelle hyvä vastapeluri. Sievistelijä-Sandyn niin sanottu "uusi tuleminen" on illan kohokohtia.
Lievää ylinäyttelemistä tai satunnaista epäpuhtautta ei kannata edes mainita, sillä kaikki nuoret esiintyjät pursuvat lahjakkuutta.
Hyvä esimerkki on Pinkkien Leidien johtajaa Rizzoa esittävä Terja Vaaranmaa, jonka karismaattinen musiikkiteatteriosaaminen vain paranee vuosi vuodelta.
Kokemuksen tuomaa varmuutta on myös Omar Zouiterin Kenickie-hahmossa sekä Samuli Koskelan Doodyssa.
Kimmo Kovasen ohjaus antaa henkilöille tarpeeksi tilaa. Muutenkaan ei jarrutella. Näyttämöä käytetään koko mitalta eikä pönötykseen sorruta edes pysäytyskuvissa.
Tärkeässä osassa on myös Mikko Koivusalon suomennos. Nokkelasti riimitelty teksti on laulajille suuhun sopivaa.
Antti Kortesniemi on mukavasti muunnellut jo Merikanto-oopperaan tekemäänsä lavastusta. Pienin keinoin syntyvät niin pyjamabileet kuin jätskibaarikin.
Ajankuvaa rakentaa tehokkaasti myös fifties-henkinen puvustus, josta vastaavat Pirjo Hangas ja Elina Pääkkönen.
Esitys on hyvin musiikkipitoinen. Siksi on onni, että äänentoisto pelaa ja bändi svengaa pienintä filliä myöden. Satumaa Veikkolan johtamaan sointiin tuovat muhkeutta neljä puhaltajaa.
Noora Kolasen koreografia on synkassa musiikin kanssa. Joukkokohtausten liikekieli on välillä hyvinkin näyttävää.
Lopuksi huonot uutiset. Tänään torstaina ensi-iltansa saavasta Greasesta järjestetään vain neljä esitystä.
Nekin riittävät nostamaan riman korkealle maakunnan muille kesäteattereille.
TERO HAUTAMÄKI