Gerby, Sundom ja Kotiranta ovat Vaasan hyväosaisimpia suuralueita. Huono-osaisuus taas keskittyy Ristinummen, Vöyrinkaupungin ja Palosaaren alueille.
Tämä selviää raportista, jossa tarkastellaan Vaasan suuralueita koulutuksen- ja tulotason, työttömyysasteen sekä muunkielisten osuuden ja määrän pohjalta noin kymmenen vuoden ajalta.
Koulutustasoa käytetään yleisesti väestöä kuvaavana hyvinvointitekijänä, sillä se vähentää esimerkiksi työttömyyden riskiä.
Vuonna 2012 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Vaasassa oli 32,6 prosenttia. Eniten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita asuu Gerbyssä, Kotirannalla ja Sundomissa.
Tutkinnon suorittaneiden osuus on alhaisin Vähässäkyrössä, Ristinummella ja Vöyrinkaupungilla.
− Alueen ikärakenteella on suuri vaikutus koulutustasoon. Alueilla, missä ikärakenne on nuori, koulutustaso on yleisesti korkeampi, raportin laatinut erityissuunnitelija Jonas Nylén kertoo.
– Alueen asuntokannalla on myös suuri merkitys. Nuoret, hyvin toimeen tulevat lapsiperheet asuvat pientalovaltaisilla alueilla, Nylén lisää.
Rikkaat Vaskiluodossa. Tulotasoltaan Vaasan kolme parasta aluetta vuonna 2013 olivat Vaskiluoto, Gerby ja Sundom. Keskitulo oli alhaisin Vöyrinkaupungilla, Palosaarella ja Ristinummella.
Keskitulo on noussut merkittävästi jokaisella alueella vuosina 2001–2013. Vaasan tulotaso on neljänneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa.
Vaasan kaupungin ja seudun työttömyysaste kuuluu maan alhaisimpiin. Vaikka notkahdusta on tapahtunut, laski työttömyysaste jokaisella suuralueella vuosina 2001–2012.
Työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa matalin Sundomissa, Gerbyssä ja Kotirannalla ja korkein Ristinummella sekä Vöyrinkaupungilla.
Nylénin mukaan huono kehityssuunta on työttömien ja muunkielisten keskittyminen samoille alueille.
− Muunkielisten työttömyysaste on Vaasassa tällä hetkellä 28,7 prosenttia, kun koko kaupungin työttömyysaste on 11,6 prosenttia.
Muunkieliset keskittyy. Muunkielisten määrä kasvoi 3 767:lla Vaasassa 1999–2014 välisenä aikana. Samaan aikaan kaupungin väkiluku kasvoi 5 501 asukkaalla.
Muunkielisten osuus väestönkasvusta oli 68,5 prosenttia, suomenkielisten 20,7 prosenttia ja ruotsinkielisten 10,8 prosenttia.
Vaasassa muunkielisten väestöosuus on suurin Vöyrinkaupungilla, Ristinummella ja Palosaarella. Muunkielisiä on määrällisesti eniten Ristinummella, keskustassa ja Vöyrinkaupungilla.
Vaasassa on 12 suuraluetta, joiden sisällä voi olla suurta sosioekonomista vaihtelua. Tietoja hyödynnetään esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun ja kaavoituksen taustatietoina.