Georgiassa parlamentti hyväksyi tiistaina äänin 84–30 hallituksen kiistellyn lakiesityksen ulkomaista vaikuttamista vastaan. Äänestystä lain kolmannessa ja ratkaisevassa käsittelyssä edelsi pitkä istunto, jossa tunteet kuumenivat ajoittain tappeluksi Georgialainen unelma -valtapuolueen ja opposition edustajien välillä.
Parlamenttirakennuksen ulkopuolelle pääkaupungissa Tbilisissä oli kokoontunut tuhansia lakia vastustavia mielenosoittajia sekä heitä vastaan lähetettyjä poliiseja.
Lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi. Venäjällä on voimassa vastaava laki, minkä vuoksi sen vastustajat ovat ristineet hallituksen esityksen "venäläislaiksi".
Parlamentti kokoontui ratkaisevaan istuntoon puoliltapäivin eli kello 11 Suomen aikaa.
Lakiesitystä vastaan on osoitettu kiivaasti mieltä huhtikuusta lähtien. Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.
Tuhannet mielenosoittajat saartoivat maanantaina Georgian parlamenttia illan myöhäisille tunneille saakka. Yön laskeuduttua monet lähtivät pois mutta vakuuttivat palaavansa takaisin tänään.
– Palaamme aamulla. Tämä laki tullaan hyväksymään, ja meidän on osoitettava vastustuksemme, perusteli lääkäri Levan Avalishvili, 57.
Georgian pääministeri Irakli Kobakhidze vakuutti jo maanantaina, että lakiesitys tullaan hyväksymään. Kobakhidze varoitti, että jos viranomaiset antaisivat periksi, Georgia menettäisi itsemääräämisoikeutensa ja saattaisi "helposti kokea Ukrainan kohtalon". Heti ei ollut selvää, mitä pääministeri tällä lausahduksella tarkoitti.
Kobakhidzen mukaan periksi antaminen merkitsisi myös sitä, että sen jälkeen mielenosoittajat vaatisivat hallitusta perumaan toimensa samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja maahanmuuttoa vastaan.
Unkari jarruttaa EU:n vastausta
Parlamentin lakivaliokunta hyväksyi maanantaina kiistellyn lakiesityksen noin minuutin kestäneessä istunnossa, mikä mahdollisti esityksen tuomisen koko parlamentin täysistuntoon tiistaina.
Georgian Eurooppa-mielinen presidentti Salome Zurabishvili on sanonut, ettei hän aio vahvistaa kiisteltyä lakia. Se todennäköisesti vain viivyttää prosessia, koska parlamentti voi kumota presidentin veton yksinkertaisella enemmistöllä.
Yhdysvallat kehotti maanantaina Georgian johtoa pysymään kohti EU:n jäsenyyttä vievällä tiellä ja muistutti kiistellyn lakiehdotuksen vievän vastakkaiseen suuntaan.
Politico-verkkolehden mukaan EU:ssa on valmisteltu yhteistä kannanottoa Georgian lakihanketta vastaan, mutta sanamuodoista sopiminen on jäänyt kiinni Unkarin ja sitä tukevan Slovakian vastustuksesta. Politicon lähteiden mukaan lausunto onkin todennäköisesti tulossa EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin nimissä, koska sellaisen antamiseen ei vaadita 27 jäsenmaan yksimielisyyttä.
Miten jatkuu Georgian EU-polku?
Sekä mielenosoittajat että pääministeri ovat vannoneet, etteivät peräänny näkemyksistään.
– Me protestoimme, kunnes tämä venäläinen hallitus eroaa, sanoi 20-vuotias Salome parlamenttirakennuksen ulkopuolella tiistaina.
Uusia mielenosoituksia on kutsuttu koolle tiistai-illaksi.
EU sanoi tiistaina, että laki heikentäisi Georgian toivetta päästä lähemmäksi unionia. EU:n huippukokous päätti viime joulukuussa myöntää Georgialle EU:n ehdokasmaan aseman. EU:n on määrä päättää tämän vuoden joulukuussa liittymisneuvottelujen virallisesta aloittamisesta. Tiistaina hyväksytyn lain jälkeen tämä mahdollisuus näyttää epätodennäköiseltä.
Georgian pyrkimys EU:n ja sotilasliitto Naton jäsenyydestä on kirjattu maan perustuslakiin, ja mielipidemittausten mukaan yli 80 prosenttia väestöstä kannattaa tätä.
Georgiassa järjestetään parlamenttivaalit lokakuussa.
Valkoinen talo sanoo arvioivansa uudelleen suhteitaan Georgiaan
Yhdysvaltain Valkoinen talo sanoo arvioivansa uudelleen suhteitaan Georgiaan sen jälkeen, kun Georgian parlamentti hyväksyi kiistellyn lakiesityksen ulkomaista vaikuttamista vastaan.
Valkoisen talon tiedottaja Karine Jean-Pierre kehotti Georgian Eurooppa-mielistä presidenttiä Salome Zurabishvilia käyttämään veto-oikeuttaan. Jean-Pierre sanoi, että Yhdysvallat joutuisi arvioimaan perusteellisesti uudelleen suhteitaan Georgiaan, mikäli laki astuu voimaan.
Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja Vedant Patel taas sanoi toimittajille, että Georgian hallituksen olisi muutettava kurssiaan.