Georgiassa parlamentti hyväksyi tiistaina kiistellyn ulkomaista vaikuttamista koskevan lain äänin 84–4. Lain mukaan yli viidenneksen rahoituksestaan Georgian ulkopuolelta saavien medioiden ja kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä ulkomaisten etujen ajajiksi.
Presidentti Salome Zurabishvili jätti toissa viikolla parlamentin hyväksymän lakiesityksen vahvistamatta, sillä hän katsoi sen olevan olemukseltaan venäläinen ja perustuslain vastainen. Parlamentti pystyi kuitenkin kumoamaan presidentin veto-oikeuden yksinkertaisella enemmistöllä.
Jo etukäteen presidentin päätöksen arveltiin jäävän vain symboliseksi eleeksi, joka viivyttää lain astumista voimaan.
Venäjällä on voimassa vastaava laki, minkä vuoksi Georgian lakiesityksen vastustajat olivat ristineet hallituksen esityksen "venäläislaiksi". Esityksen vastustajien mukaan laki on tarkoitettu opposition hiljentämiseen ja sen tarkoituksena on viedä Georgia takaisin Venäjän vaikutuspiiriin.
Valtapuolueen mukaan laki edistää rahoituksen läpinäkyvyyttä ja on siksi välttämätön.
Suurin osa opposition kansanedustajista poistui istuntosalista ennen äänestystä.
EU pahoillaan
EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell sanoi pian äänestyksen jälkeen julkaistussa lausunnossaan, että unioni on syvästi pahoillaan Georgian parlamentin päätöksestä. Lausunnossa Borrell huomauttaa, että EU on toistuvasti painottanut lain olevan EU:n ydinperiaatteiden ja arvojen vastainen.
Lausunnossa kerrotaan EU:n ja sen jäsenmaiden harkitsevan kaikkia vaihtoehtoja tilanteeseen reagoimiseksi.
Borrell on ennenkin sanonut, että lailla on kielteinen vaikutus Georgian pyrkimyksiin päästä EU:n jäseneksi. EU:n oli aiemmin tarkoitus antaa lakia vastustava julkilausuma unionin jäsenmaiden yhteisenä julkilausumana, mutta diplomaattilähteiden mukaan tästä jouduttiin luopumaan Unkarin ja Slovakian vastustuksen takia. Vastustuksen vuoksi EU:n mielipide julkaistiin tuolloin Borrellin lausuntona.
Myös esimerkiksi Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato ovat kehottaneet Georgiaa perääntymään lain säätämisessä. Yhdysvallat ilmoitti viime viikolla asettavansa viisumirajoituksia georgialaisviranomaisille, jos laki menee läpi.
Niin ikään YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk on sanonut pitävänsä lakia erittäin valitettavana.
Presidentti kannusti mielenosoittajia
Ennen äänestystä parlamentin ulkopuolelle oli kokoontunut joukko mielenosoittajia, jotka heiluttelivat Georgian ja EU:n lippuja. Äänestyksen jälkeen väkijoukko kasvoi entisestään, ja mielenosoituksessa soivat Euroopan hymni ja Georgian kansallislaulu.
Presidentti Zurabishvili puhui mielenosoittajille videon välityksellä ja kannusti näitä sekä suuttumaan että ryhtymään toimeen lokakuussa odottavien vaalien alla.
– Haluammeko eurooppalaisen tulevaisuuden vai venäläisen orjuuden? 84 miestä ei voi päättää tätä, me voimme – me kaikki yhdessä, hän sanoi.
Oppositiopoliitikko Khatia Dekanoidze kertoi uutistoimisto AFP:lle tiistaina, ettei kyse ole laista vaan geopoliittisesta valinnasta Venäjän hyväksi. Hän sanoi Georgian nyt odottavan pakotteita Yhdysvalloilta ja EU:lta. Pääministeri Irakli Kobakhidze sanoi kuitenkin äänestyksen jälkeen mediatilaisuudessa, ettei kukaan voi rangaista Georgian kansaa eikä Georgian kansan valitsemia päättäjiä.
Jotkut kansalaisjärjestöt, kuten korruption vastainen Transparency International, ovat sanoneet uuden lain mahdollisesti rajoittavan niiden työtä. Lakiluonnoksen julkitulon jälkeen aktivistit, oppositiopoliitikot ja riippumattomat toimittajat ovat joutuneet väkivallan ja uhkailun kohteiksi.