Israelin hyökkäyksen kohteena olevan Gazan pohjoisosassa ihmisiä uhkaa välitön nälänhätä. Tätä viestiä Maailman ruokaohjelma WFP on painottanut helmikuun lopusta lähtien.
Silti avustusten kulkua kangertaa edelleen poliittisen tahdon puute, sanovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
WFP kertoi tällä viikolla toimittaneensa ruoka-avustusta Gazan kaupunkiin alueen pohjoisosaan ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon. Toimituksia tarvittaisiin kuitenkin joka päivä, ja rajan yli pitäisi päästä suoraan Pohjois-Gazaan, WFP painotti X-viestissään.
– Jos emme lisää eksponentiaalisesti pohjoisille alueille menevän avun määrää, nälänhädän uhka on välitön, totesi WFP:n johtaja Cindy McCain maanantaina.
Gazan terveysministeriön mukaan kolmisenkymmentä ihmistä, lähes kaikki lapsia, on kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan. Jo aiemmin ihmisten on kerrottu syövän nälkäänsä esimerkiksi ruohoa ja eläinten rehusta jauhettua jauhoa.
Akuutista hädästä huolimatta apu on edelleen riittämätöntä. YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n julkaisemien seurantatietojen perusteella Gazaan päivittäin saapuneiden avustusrekkojen lukumäärä on vaihdellut maaliskuussa noin sadasta reiluun kahteensataan. Joinain helmikuun päivinä läpi pääsi vain muutama rekka päivässä.
Vertailun vuoksi: ennen lokakuussa alkanutta hyökkäystä Gazaan tuli noin viisisataa avustusrekkaa per arkipäivä.
"Ei tarvita ilmapudotuksia eikä merioperaatioita"
Helppoa avun kulku ei ole Gazan sisälläkään.
– Tilanne on muuttunut entistä vaikeammaksi, koska avustettavia on koko ajan enemmän, tiet ovat huonokuntoisia ja liikkuminen on hankalaa, sanoo SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen.
Hän toimii parhaillaan Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton alueellisena operaatiopäällikkönä Jordanian Ammanissa, jossa hän tiimeineen muun muassa pyrkii vahvistamaan humanitaarisen avun reittejä Gazaan.
Pääsy Gazan pohjoisosaan on Korhosen mukaan erityisen vaikeaa muun muassa tiesulkujen vuoksi.
Mediassa on kerrottu, että avustuksina tullutta ruokatavaraa päätyy Gazassa myös mustaan pörssiin, jossa niistä pyydetään valtavia summia. Korhonen uskoo kuitenkin, että apu pääosin saavuttaa sitä eniten tarvitsevat.
– Ainahan avustustyössä jotkut pyrkivät käyttämään tilannetta hyväkseen, mutta uskon, että tässä tilanteessa se on ollut kuitenkin aika minimaalista. Kokonaan tällaisten varjoilmiöiden estäminen on käytännössä mahdotonta.
Jos avustusten pääsy Gazaan ei kohene, on edessä lisää ihmishenkien menetyksiä ja inhimillistä kärsimystä, Korhonen sanoo. Humanitaarisella avustustyöllä kriisiä ei kuitenkaan ratkaista, hän toteaa.
– Kyllä tämä vaatii poliittisia päätöksiä.
Myös Olli Ruohomäki, Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija peräänkuuluttaa poliittista tahtoa.
– Ei tähän tarvita mitään ilmapudotuksia eikä merioperaatioita, vaan kaikki tarvittava on olemassa, hän sanoo.
– Jos humanitaarista apua halutaan nopeasti viedä alueelle, se on tehtävissä asiallisesti, johdonmukaisesti ja myös Israelin legitiimit turvallisuusintressit huomioiden.
Järjestö: Rajamenettely mielivaltaista
Avustusrekkoja kulkee Gazaan tällä hetkellä vain kahta reittiä alueen eteläosasta, Kerem Shalomin ja Rafahin ylityspaikkojen kautta. WFP:n tämänviikkoisessa kuljetuksessa Pohjois-Gazaan tosin käytettiin ensi kertaa uutta maareittiä, Israelin sotilaskäytössä olevaa tietä, kertoi YK:n edustaja Reutersille.
Rekkojen kulkua hidastavat avustusjärjestöjen mukaan Israelin koordinoimat tarkastukset.
Yhdysvaltalaisen pakolaisjärjestön Refugees Internationalin tuoreen raportin mukaan Israelin viranomaiset ovat rutiininomaisesti ja mielivaltaisesti estäneet humanitaarisen avun pääsyä Gazaan.
Järjestö katsoo, että osittainen vastuu asiassa on myös Egyptillä, joka on vaatinut kaikkien avustusten koordinoimista Egyptin Punaisen Puolikuun kautta, jolla on vain rajallisesti kapasiteettia. Päävastuussa on Refugees Internationalin mukaan kuitenkin Israel, jonka tarkastusprosessi on monimutkainen, sille on asetettu tarpeettomia esteitä ja ohjeistus on epäselvää.
– Kuulostaa siltä, mistä muutkin humanitaarista työtä tekevät kansainväliset tahot ovat raportoineet, kommentoi Ruohomäki järjestön kuvausta.
Israel on hänen mukaansa jo vuosien ajan käyttänyt tarkastuspisteillä valvontatehtävissä yksityisiä turvallisuusalan yrityksiä.
– Siinä on vaihtelevia käytäntöjä riippuen vähän päivästä, miten niitä toimeenpannaan, ja se ei ole täysin standardoitua. Mielivaltaa pääsee myös peliin mukaan, Ruohomäki sanoo.
– On saattanut olla, että yhtenä päivänä ei saa viedä säilykepurkkeja, koska pelätään, että niiden metallia käytetään omatekoisten aseiden rakentamiseen.
Yksi esine voi johtaa käännytykseen
Israel vaikuttaa suhtautuvan varsin tiukalla seulalla juuri siihen, mitä tuotteita pidetään kaksikäyttötuotteina eli tarvikkeina, jotka soveltuvat siviilikäytön lisäksi sotilaallisiin tarkoituksiin. Rekkoja on voitu avustusjärjestöjen mukaan käännyttää takaisin yhdenkin esineen vuoksi.
Brittikansanedustaja Rosena Allin-Khanin mukaan kiellettyjen esineiden listalle on päätynyt esimerkiksi vedensuodattimia. UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini taas on kertonut, että lasten sakset ovat johtaneet avustuskuorman käännyttämiseen. Israelin mukaan Lazzarinin väite oli valheellinen.
Korhosen mukaan avustuskuormia on käännytetty myös esimerkiksi kaksikäyttötuotteina pidettyjen telttakeppien ja elektroniikan vuoksi.
Punainen Risti pyrkii toimittamaan Gazaan erityisesti tarvikkeita kotinsa menettäneille ihmisille, kuten huopia, majoitustarvikkeita ja hygieniatarvikkeita, Korhonen kertoo.
– Ymmärtääkseni ei ole annettu mitään selkeää listaa, mitä tavaraa ei saa viedä, ja se on saattanut johtaa osittain väärinkäsityksiin, hän sanoo.
Hänen mukaansa kuljetuksia on käännytetty myös esimerkiksi rahtikirjojen epäselvyyksien vuoksi, mitä monimutkaisessa prosessissa voi helposti tulla. Kuljetuksia hidastaa myös yleinen turvallisuustilanne.
– Esimerkiksi rajanylityspaikkoja ei voida käyttää silloin, jos taisteluja on lähellä, Korhonen sanoo.
Ilma- ja merireitit eivät ole ratkaisu
Apua yritetään viedä Gazaan myös ilmasta ja mereltä. Avustuslennoilla apupaketteja on pudotettu varsinkin alueen pohjoisosaan. Ensimmäinen avustustarvikkeita kuljettava, Kyprokselta lähtenyt laiva puolestaan saapui perjantaina Gazan rannikolle.
Ilmapudotukset ovat Korhosen mukaan varsin tehoton ja tiheästi asutulla alueella vaarallinenkin keino toimittaa apua. Viime viikolla viiden palestiinalaisen kerrottiin kuolleen, kun eräs apulähetys oli pudonnut ilman laskuvarjon aukeamista. Ilmakuljetuksissa myös avun määrä on tarpeeseen nähden hyvin pientä.
– Niitä tehdään oikeastaan vain ääritilanteissa, vaikkapa tulvan saartamilla alueilla, joissa kaikki yhteydet ovat menetetty, Korhonen sanoo.
Meriteitse kulkevan avun volyymi on eri luokkaa. Senkin osalta on kuitenkin mietittävä, miten välttyä maakuljetusten nykyisiltä ongelmilta, Korhonen huomauttaa.
– Kyllähän tavarat edelleen tarkastetaan. Laivan varmasti saa johonkin lähistölle, mutta pitäisi miettiä, miten loppuosa siellä järjestetään.
Humanitaariset järjestöt ovat painottaneet, että ilma- ja vesireitit eivät ole vaihtoehto maakuljetuksille. Samoilla linjoilla on Korhonen.
– Totta kai kaikki humanitaarinen apu on tervetullutta, mutta kyllä käytännössä nykyisten maareittien vahvistaminen olisi varmasti paras keino sitä toteuttaa.
"Pysäyttäkää meidän, jos uskallatte"
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi viime viikolla kansankunnan tilaa käsittelevässä puheessaan, että Yhdysvallat aikoo avata tilapäisen sataman Gazan rannikolle avun toimittamista varten. Yhdysvaltain puolustusministeriön arvion mukaan sataman avaamisessa voi kestää jopa kaksi kuukautta.
Sataman rakennustarvikkeita kuljettava Yhdysvaltain asevoimien tukialus lähti viime viikonloppuna Yhdysvalloista kohti Välimerta.
Ruohomäki pitää aloitetta Yhdysvaltojen keinona luoda painetta Israelille avustuskuljetusten edistämiseksi.
– Tämähän tarkoittaisi sitä, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Israel ei ole enää Gazan merialueen kontrollissa. Minun tulkintani mukaan se on kovan paineen luomista Israelille amerikkalaisten taholta – että nyt me tulemme laivastolla, pysäyttäkää meidät, jos uskallatte.
Bidenin mukaan yhdysvaltalaissotilaita ei nouse Gazan maaperälle. Ruohomäki arvioikin, että tavaroiden perille saamiseksi Yhdysvalloilla on oltava jonkinlainen välillinen yhteys myös Gazan kaistaa hallinnoivaan Hamasiin.
– Muutenhan siitä tulee täysi kaaos. Eihän sinne voi vain dumpata tonneittain avustustarvikkeita, jonkin tahon pitää olla ottamassa vastaan ja jakamassa niitä.
Ruohomäki ehdottaa, että Yhdysvallat voisi myös esimerkiksi tarkastaa avustuksia Jordaniassa ja sen jälkeen toimittaa ne Gazaan.
– Silloinhan israelilaisilla ei olisi mitään sanottavaa siihen, että asia olisi hoidettu heidän päätukijansa toimesta.
Biden painotti puheessaan, että Israelin on tehtävä oma osansa ja päästettävä enemmän apua Gazaan.
– Kyllä Israelinkin puolella on tahoja, jotka haluavat varmasti nopeuttaa toimia, koska he ymmärtävät, että tämä sataa koko ajan itse asiassa Hamasin laariin. Tällainen katastrofaalinen tilanne näyttäytyy todella pahana Israelin imagon kannalta, Ruohomäki sanoo.