Keskiviikkoilta oli Cannesin elokuvajuhlilla Australian juhlaa. Festivaalin ensimmäinen jättiensi-ilta oli Furiosa: A Mad Max Saga. Se on jo viides Mad Max -elokuva, ja vaikka dystooppista toimintaelokuvasarjaa rahoittaa Hollywood, tuotannot ovat australialaisia. Niin myös George Miller, joka on ohjannut kaikki Mad Maxit. Ensimmäisestä on jo 45 vuotta.
Suuri kysymys kuuluu, miten uutuus vertautuu yhdeksän vuoden takaiseen Mad Max: Fury Roadiin, joka asetti riman todella korkealle. Vastaus kuuluu: kunnialla.
Ensimmäisissä arvioissa Furiosa nostettiin jopa Fury Roadin veroiseksi. Hypernopea leikkaustyyli on sama. Monet hahmot ovat edellisestä elokuvasta tuttuja. Niin myös sävy, huuruinen eskapismi, jonka makaabereja piirteitä tasapainottaa väkivallan Maantiekiitäjä-tyyppinen ylilyövyys.
Kun Milleriltä kysyttiin torstain lehdistötilaisuudessa elokuvasarjan suosion salaisuutta, hän muisteli menneitä, sitä, mitä ensimmäisestä Mad Maxista eri maissa sanottiin.
– Ne ovat kaikki allegorisia tarinoita, Miller sanoi.
– Ranskalaisten mielestä ensimmäinen Mad Max oli lännenelokuva renkailla. Japanissa sanottiin, että Mad Max on samurai.
Miller kertoi katsoneensa elokuvaa Cannesin gaalanäytöksessä kuten muukin yleisö.
– Saimme sen valmiiksi vasta muutama viikko sitten, ohjaaja sanoi. Leikkaaminen kesti vuoden, mikä ei ole ihme. Kuusi Oscaria voittanut Fury Road ja Furiosa ovat poikkeuksia Hollywoodin toimintaelokuvien tarjonnassa. Eteenpäin kaatuva kerronta ei tyrkytä suvantoja, ja juoni kulkee enemmän toimintajaksojen rytmittämänä kuin käsikirjoitusoppaiden mukaan.
Kaahausjaksot kuvaavat hahmojen luonnetta
Eroa Fury Roadiin on tarinassa, tavallaan Furiosan eduksi: se kantaa kahden ja puolen tunnin kestonsa, koska keskellä on sankarittaren kasvu. Elokuva kertoo Anya Taylor-Joyn esittämän Furiosan tiestä kaapatusta lapsesta aavikkokostajaksi. Miller korosti lehdistötilaisuudessa elokuvien aikaskaalan valtavaa eroa: Furiosa kertoo päähenkilöstä 18 vuoden kaarella, kun Fury Road tapahtui kahden vuorokauden aikana.
– Jokainen toimintajakso on henkilöhahmojen pyrkimysten jatkoa, Taylor-Joy kuvaili.
– Katsoessa kasvaa sisään siihen, mitä he haluavat. Heidän vaatteillaan ja sillä, millä ajopelillä he ajavat, on kaikella merkityksensä. Mikään ei ole sattumaa.
Taylor-Joy kertoi kuulleensa hyvän määritelmän Furiosa-elokuvalle.
– Intellektuelli, filosofinen rock’n’roll -ooppera, näyttelijä luonnehti.
Furiosan hahmo esiteltiin Fury Roadissa, jossa roolia näytteli Charlize Theron. Alun perin Mad Maxia esittäneen Mel Gibsonin manttelin oli perinyt Tom Hardy.
Uudessa elokuvassa ei joistain ennakkotiedoista poiketen nähdä Mad Maxin hahmoa lainkaan.
Ideoita on lisää
Pääpahista Dementusta näyttelevä Chris Hemsworth kuvaili Millerin tavoitelleen humanismia myös hirviörooliin.
– Hahmossa teki vaikutuksen se, että hän on paha, mutta itsekin kärsinyt ja traumatisoitunut, Hemsworth sanoi.
– Tunsin, että käsikirjoitus oli varmaankin erilainen kuin aiemmissa Mad Maxeissa. Pidän siitä, miten Dementuksen huumori tuottaa valheellista turvallisuuden tunnetta.
Milleriltä kysyttiin, onko Mad Maxeja tulossa lisää. Hän palasi vuosien taakse aikaan, jolloin Fury Roadia vasta hahmoteltiin.
– Tarinoita on lisää. Kertoaksemme Fury Roadin meidän piti tietää sekä Furiosan että Mad Maxin taustaa, Miller kertoi.
Furiosa on yli 150 miljoonan euron budjetillaan kallein Mad Max-elokuva ja harvinaisen kallis muutenkin sellaiseksi toimintaelokuvaksi, jolla on korkea ikäraja. Suomessakin Furiosa sai ikärajan K-16.
Jatkon tekeminen riippuu siitä, innostuuko yleisö Furiosasta vähintään yhtä paljon kuin Fury Roadista.
– Katsotaan nyt, miten tämä menee, Miller lisäsi viitaten lähipäiviin, joina lipputulojen laskeminen alkaa.
Toimintaelokuva on puhtainta elokuvaa
Ohjaaja Milleriltä kysyttiin lehdistötilaisuudessa myös, miksi draamaelokuvia arvostetaan lähtökohtaisesti enemmän kuin toimintaa.
– Elokuva on ollut alusta asti kineettistä, Miller sanoi.
– Sen kielen määrittivät elokuvantekijät ennen äänielokuvan tuloa, ja he kaikki, Buster Keaton, Harold Lloyd ja muut, tekivät nimenomaan toimintaelokuvia. Mielikuvat toimintaelokuvasta vain ovat muuttuneet vuosien varrella, ohjaaja pohti.
– Toiminta on puhtainta elokuvaa, kuin visuaalista musiikkia. Kuten Alfred Hitchcock sanoi: tykkään tehdä elokuvia, joihin ei tarvitse laittaa tekstitystä.
Mutta miksi nyt 79-vuotias ohjaaja ei jäänyt lepäämään laakereilleen Fury Roadin jälkeen?
– Olen yhä utelias. En vain siitä, miten tarina kerrotaan, vaan siitä, miksi se kerrotaan, Miller sanoi.
– Olen kertonut tarinoita lapsesta asti. Kun olin ennen elokuvauraani lääkäri, annoin jokaiselle potilaalle ensin tarinan. Se toi narratiivin tapauksiin. Tarvitsemme tarinoita.