Eurooppalaiset tiedustelupalvelut ovat varoittaneet hallituksiaan Venäjän suunnittelemista väkivaltaisista sabotaaseista, kirjoittaa Financial Times (FT).
Lehden saamien tietojen mukaan Venäjä on jo aloittanut pommi-iskujen, tuhopolttojen ja sabotaasien valmistelun. Venäjä toteuttaa iskut joko itse tai välikäsien välityksellä, eikä tiedusteluviranomaisten mukaan ilmeisesti välitä niiden mahdollisesti aiheuttamista siviiliuhreista.
FT:n mukaan toiminta on jo saattanut alkaa. Viime kuussa Saksan poliisi pidätti Bayreuthissa Baijerissa vakoilusta Venäjälle epäillyn mieskaksikon, joista ainakin toisen epäillään suunnitelleen iskuja Yhdysvaltain sotilastukikohtiin Saksassa.
Niin ikään viime kuussa Britanniassa kahta miestä vastaan nostettiin syytteet, koska heidän epäillään sytyttäneen tuleen varastorakennuksen, jossa oli Ukrainaan tarkoitettua apua.
Ruotsissa puolestaan tutkitaan useita junien suistumisia raiteilta, joita epäillään mahdolliseksi sabotaasiksi. Tshekissä Venäjä on yrittänyt tuhota rautateiden opastejärjestelmän, kertoi maan liikenneministeri FT:lle viime kuussa.
"Venäjän aktiivisuus on lisääntynyt"
Chatham House -ajatushautomon tutkijan Keir Gilesin mukaan kaikki tämä osoittaa, että Venäjän aktiivisuus on lisääntynyt.
– On mahdotonta sanoa, johtuuko se siitä, että Venäjä käyttää tähän enemmän resursseja. Vai ovatko he vain huolimattomia ja jäävät kiinni, vai ovatko tiedustelupalvelut kehittyneet paremmiksi huomaamaan ja estämään tällaista, Giles pohti FT:n haastattelussa.
– Olipa asia miten tahansa, niin nyt paljon asioita meneillään, tutkija jatkoi.
FT:n haastatteleman virkamieslähteen mukaan myös sotilasliitto Nato on tietoinen Venäjän lisääntyneestä sabotaasiuhasta Euroopassa.
FT:n artikkelista kertoi aikaisemmin Suomessa Helsingin Sanomat.
Supo: Kannattaa varautua vihamielisyyksiin
Suomen suojelupoliisin (supo) mukaan FT:n uutisoinnissa ei ole sinänsä kyse uudesta ilmiöstä, vaan pidemmän aikavälin varoitusmerkeistä, joita on ollut ilmoilla jo jonkin aikaa.
– Mehän varoitimme tuossa pari kuukautta sitten vuosikirjamme julkistamisen yhteydessä, että kannattaa varautua entistä aggressiivisempaan ja vihamielisempään vaikuttamiseen Venäjän taholta. Tässä on kyse samasta asiasta, kertoo supon apulaispäällikkö Teemu Turunen STT:lle Financial Timesin uutisoinnista.
Ukrainan sodan seurauksena länsimaiden ja Venäjän suhteet ovat Turusen mukaan jo valmiiksi niin syvällä aallonpohjassa, ettei Venäjää pelota tuhotöistä kiinnijääminen.
– Natohan myös varoitteli samasta aiheesta tällä viikolla jo aikaisemmin. Siihen samaan kokonaisuuteen eli Venäjän korostuneeseen aktiivisuuteen tämä liittyy.
Turusen mukaan Venäjä on joutunut miettimään toimintaansa Euroopassa uusiksi, sillä eri maista on Venäjän laajan hyökkäyksen alettua karkotettu yli 500 venäläistä tiedustelu-upseeria.
Suomi Venäjän vastustajien kategoriassa
Supo kertoi aiemmin tänä vuonna vuosikirjansa 2023 julkistuksen yhteydessä, että Suomen suurin kansallisen turvallisuuden uhka on edelleen Venäjä, joka kohdistaa Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista.
– Suomi ja muut länsimaat on (Venäjällä) kategorisoitu epäystävällisiksi tai vihamielisiksi valtioiksi, ja keinovalikoimaan silloin kuuluvat Venäjällä erilaiset vahingonteot ja pelottelu, esimerkiksi kriittiseen infraan liittyen, ja erilaiset vaikuttamistavat heidän vastustajina pitämiinsä tahoihin, mukaan lukien Suomeen, sanoo Turunen.
Venäjän keinovalikoimaan kuuluu muun muassa erilaisten pikkurikollisten tai huligaanien hyödyntäminen vahingonteossa ja pelotteen luomisessa, Turunen kertoo.
– Venäjähän pyrkii saamaan meidän pelkäämään, siitähän siinä on myös kyse.
"Ei tarkoita, että tarvitsisi pelätä"
Vuosikirjansa julkaisun yhteydessä supo arvioi myös, että Venäjän päähuomio on kuitenkin muualla kuin Suomessa, minkä vuoksi sotilaallista uhkaa ei pidetty lähitulevaisuudessa todennäköisenä.
– Venäjällä on intressi vaikuttaa länsimaihin, eikä Suomi ole immuuni näille vahingonteoille, mutta se erityinen intressi Venäjällä liittyy Ukrainan tukemiseen. Suomi ei ole Venäjän tärkein intressi, vaan se on lännen yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa, Turunen sanoo.
Mahdollisten iskujen kohteina Venäjää kiinnostavat eniten juuri Ukrainan tukemiseen liittyvät rakenteet ja logistiikka, supon apulaispäällikkö arvioi.
Turusen mukaan myös Suomessa on jouduttu sopeutumaan uuteen aikakauteen, joka alkoi Ukrainan suursodasta ja johon liittyy uusia turvallisuusuhkia.
– Paluuta entiseen tilanteeseen ei ole, eli sillä tavalla joudumme kyllä sopeutumaan tähän uuteen aikaan. Meidän pitää olla varautuneita, mutta se ei tarkoita sitä, että tarvitsisi pelätä.