Energiayhtiö Fortum jatkaa uuden ydinvoiman kehittämistä pitkällä aikavälillä, vaikka ei pidä sitä markkinaehtoisesti kannattavana.
Fortum selvitti kahden vuoden ajan uuden ydinvoiman edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö kertoi tuloksista maanantaina.
Selkeää vastausta ei saatu siihen, suunnitteleeko Fortum ydinvoimahanketta jompaankumpaan maahan.
Selvityksen johtopäätös on, että uuden ydinvoiman rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, jos kannattavuus on täysin sähkön markkinahintojen varassa, sillä sähkö on Pohjoismaissa niin halpaa. Hinnat myös vaihtelevat paljon.
– Näillä hintatasoilla ei uutta ydinvoimaa kannata rakentaa, tiivistää Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo STT:lle.
Riskitekijöitä olisivat myös pitkä rakennusaika ja tarvittavat suuret pääomat.
Fortum keskittyykin tällä hetkellä lisäämään sähkön tuotantoa tuulivoimalla ja aurinkovoimalla. Lisäksi Rauramo nostaa esiin akkuvarastoinnin ja tulevaisuudessa mahdollisen pumppuvoiman, jotka lisäävät joustavuutta.
Riskeille tarvittaisiin jakajia
Ydinvoima on kuitenkin edelleen pöydällä. Hankkeet ovat mahdollisia, jos sähkönkulutus kasvaa, kumppaneita löytyy ja valtio tukee. Riskeille tarvittaisiin jakajia.
– Luontevaa on se, että puhutaan ydinvoimatuottajien kanssa. Se on yksi taho, Rauramo sanoo.
Kiinnostuneita voisivat olla myös paljon energiaa käyttävät teollisuusyritykset. Rauramo luettelee mahdollisia esimerkkialoja: terästeollisuus, vetytalous, akkutehtaat, datakeskukset.
Ruotsissa hallitus on halunnut voimakkaasti edistää uutta ydinvoimaa. Myös Suomen hallituksessa ydinvoiman tukeminen on ollut harkinnassa.
Rauramo ei maanantaina ottanut kantaa siihen, kummassa maassa laitos voisi todennäköisemmin toteutua.
Miksi ydinvoimatyö jatkuu silti?
Miksi Fortum ei luovu uuden ydinvoiman ajatuksesta, vaikka se ei näytä kannattavalta? Rauramon mukaan yksi syy vaihtoehtojen selvittämiselle on, että Loviisan ydinvoimalaitosten käyttölupa loppuu vuonna 2050.
– Siihen kuitenkaan ei ole kuin 25 vuotta aikaa, Rauramo sanoo.
Yhtiö keskustelee Loviisan kaupungin kanssa noin 300 hehtaarin maa-alueiden hankkimisesta. Rauramon mukaan tämä liittyy juuri siihen, että vanhan tuotannon alasajo ja uuden rakentaminen täysin samaan paikkaan olisi vaikeaa. On hyvä olla optio maa-alueesta, jolle uutta voitaisiin rakentaa.
Toinen syy ydinvoimatyön jatkumiselle on, että sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan valtavasti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvio on kulutuksen kaksinkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä.
Tuulivoima ja aurinkovoima vaativat paljon tilaa sekä uusia siirto- ja jakeluverkkoja. Vielä toistaiseksi kansan mielipide tuuli- ja aurinkovoimasta on suotuisa ja tilaa on paljon.
– Mutta toki mennään koko ajan vaikeampiin ja vaikeampiin paikkoihin, Rauramo sanoo tulevaisuudesta.
Jatkoon kolme laitostoimittajaa
Fortum tarkasteli selvityksessään useita laitosvaihtoehtoja. Nyt yhtiö on päättänyt tiivistää yhteistyötään kolmen laitostoimittajan kanssa. Niitä ovat suurten reaktoreiden toimittajat Westinghouse-Hyundai ja EDF, jonka käsialaa on esimerkiksi Olkiluodon kolmosreaktori.
Lisäksi Fortum tiivistää yhteistyötään pieniä modulaarisia reaktoreita kehittävän GE Hitachin kanssa. Sen ensimmäisten yksiköiden Kanadassa pitäisi valmistua kaupalliseen käyttöön vuonna 2029.
Rauramo ei ota kantaa siihen, onko Fortumilla suuren vai pienen reaktorin rakentaminen todennäköisempää.
– On hyvä, että molemmat vaihtoehdot ovat olemassa.
Suomessa mahdollinen sijaintipaikka voisi olla juuri Loviisa. Ruotsissa yhtiö kartoittaa paikkoja. Tilaa uusille voimaloille on Rauramon mukaan esimerkiksi Oskarshamnissa, jossa Fortum ja Uniper yhdessä omistavat voimalan.
Mahdollinen uusi ydinvoimala voisi tuottaa sähköä aikaisintaan 2030-luvun loppupuolella.
Hallitus pohtinut tukia
Jo aiemmin on kerrottu, että Fortum on lobannut Suomen hallitusta tukemaan ydinvoimaa.
Entinen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kannatti tammikuussa sähkön käyttäjille lisämaksua, jolla ydinsähkön tuottajalle taattaisiin tuotetusta sähköstä tarpeeksi suuri hinta. Lisäksi Mykkänen ehdotti rakentamisajalle valtion lainantakausta tai korkotukea.
Ehdotukset vastasivat hyvin pitkälti Fortumin toiveita. Mykkäsen seuraaja Sari Multala (kok.) on sanonut, että toimet vaativat lisäselvitystä.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suuren ydinvoimalahankkeen tukeminen voisi merkitä valtiolle miljardien eurojen rahoitusvastuita.
Virkakunnassa ydinvoiman tukeminen ei saa varauksetonta kannatusta. Esimerkiksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen nosti helmikuussa STT:n haastattelussa esiin kysymykset julkisen talouden kantokyvystä ja siitä, miten takuuhintamalli vaikuttaisi sähkömarkkinoihin.