Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtajan Markus Rauramon mukaan viime vuoden jälkipuoliskolla epävarmuus Fortumin toimintaympäristössä lisääntyi entisestään. Vaisu taloustilanne levisi laajalle, ja inflaatio ja korot olivat edelleen korkeita.
Fortum pyrkii hallitsemaan epävarmuutta strategiansa vaiheittaisella toteutuksella ja keskittyy lähitulevaisuudessa ydinliiketoimintaansa. Fortumin ydinliiketoimintoja ovat esimerkiksi vesi- ja ydinvoimatuotanto sekä sähköntuotannon joustavuus ja optimointi. Yhtiö pyrkii hyödyntämään pohjoismaisten sähkömarkkinoiden volatiliteettia eli hintojen vaihtelua.
Samalla yhtiö rakentaa valmiutta sähköistymis- ja kasvuvaiheeseen pidemmällä aikavälillä.
Fortumin kaksivuotinen selvitystyö uuden ydinvoiman edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa on suunnilleen puolivälissä. Selvittelyssä ovat sekä perinteiset isot ydinreaktorit että uudenlaiset pienydinreaktorit.
Rauramo kertoo STT:lle, että jos uutta ydinvoimaa lähdettäisiin rakentamaan lähitulevaisuudessa, niin kyse olisi perinteisistä isoista ydinvoimaloista.
Pieniä modulaarisia ydinvoimaloita ei ole vielä toiminnassa, eikä Fortum halua investoida niihin ennen kuin teknologia on käytössä.
Rauramon mukaan ensimmäiset modulaariset ydinvoimalat, jotka voisivat toimia vertailukohtana, olisivat käytössä vasta 2020-luvun loppuvuosina.
– Lähtökohta on se, että pitää olla toimivia referenssilaitteita ja jos lähdettäisiin tilaamaan, niin pitää olla myös näyttöä, että laitetoimittaja on pystynyt rakentamaan sarjassa reaktoreita, kertoo Rauramo STT:lle.
Ydinvoiman rakennuskustannuksia saataisiin alas sillä, että samanlaisia laitteita tehtäisiin sarjatuotantona. Tämä koskee Rauramon mukaan sekä isoja että pieniä reaktoreita.
Valtio mukaan?
Fortum keskustelee Suomen ja Ruotsin hallitusten kanssa siitä, miten mahdollisen uuden ydinvoiman edellytyksiä voitaisiin parantaa.
– Molemmat (hallitukset) suhtautuvat hyvin rakentavasti ja positiivisesti.
Jos ydinvoiman rakentamisen kustannukset ovat korkeammat kuin sähkömarkkinan futuurihinnoittelu, niin tarvitaan Rauramon mukaan jonkinlaista yhteiskunnan osallistumista, jos ydinvoimaa halutaan lisää. Rauramon mielestä molempien maiden hallitukset ymmärtävät tämän.
– Voi olla, että tarvitaan muutenkin valtioiden osallistumista siihen sen takia, että nämä rakennusajat ovat hyvin pitkiä. Puhutaan helposti kymmenestä vuodesta päätöksen jälkeen, ennen kuin laitos valmistuu.
Rauramon mukaan energiainvestointeja ja energiaa vaativia teollisuuden investointeja voidaan tehdä yhtäaikaisesti.
– Me pystymme hyvinkin nopealla aikataululla kehittämään uusia uusiutuvia ja vastaamaan siihen kysyntään.
EU:n komissio suosittelee, että vuoteen 2040 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Rauramon mukaan on positiivista, että EU:n kunnianhimo on korkealla.
– Me tuemme kaiken kaikkiaan tätä EU-kehitystä. Sitten se olisi hyvä, että päästökauppa ja päästötavoitteet ulotettaisiin kaikille eri liiketoiminnan sektoreille, sanoo Rauramo.
Osinko kasvamassa
Fortumin loka-joulukuun vertailukelpoinen liikevoitto laski 359 miljoonaan euroon vertailukauden oikaistusta 669 miljoonasta eurosta.
Liikevaihto laski 1,9 miljardiin euroon vertailukauden oikaistusta 2,4 miljardista eurosta.
Vertailutietoja oikaistiin, koska Fortumin Venäjän toiminnot luokiteltiin lopetetuiksi viime vuoden toisella neljänneksellä.
Koko viime vuonna vertailukelpoinen liikevoitto laski runsaaseen 1,5 miljardiin euroon runsaasta 1,6 miljardista eurosta.
Osinkoehdotus on 1,15 euroa osakkeelta. Tämä on noin 90 prosenttia vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.
Fortumin osinkopolitiikka on jakaa 60–90 prosenttia vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta, eli osinko olisi skaalan yläpäässä. Tilikaudelta 2022 osinkoa maksettiin 0,91 euroa osaketta kohti.
Helsingin pörssissä Fortumin osake oli iltapäivällä yli viiden prosentin laskussa.
Muutosneuvottelut käynnissä
Fortum kertoi jo viime syksynä käynnistävänsä tehostamisohjelman.
Siihen liittyen Fortumilla on käynnissä muutosneuvottelut, jotka koskevat yhteensä noin 1 080:tä työntekijää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sähkön vähittäisliiketoiminnassa ja tietotekniikkayksikössä sekä Puolassa tietotekniikkayksikössä. Fortum ei kerro, kuinka paljon kussakin maassa voisi enimmillään tulla irtisanomisia.
100 miljoonan euron tehostamisohjelman taustalla ovat esimerkiksi toimintaympäristön muutos ja yhtiön rakenteelliset muutokset, kuten poistuminen Venäjältä ja Uniperin myynti Saksassa. Nyt yhtiö on keskittynyt Pohjoismaihin, eli Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
– Fortum on hyvin erinäköinen yhtiö kuin kaksi vuotta sitten. Silloin meillä oli 20 000 työntekijää, oli Venäjä, oli Uniper, sanoo Rauramo.