Eduskunnassa käytiin kuluvan viikon tiistaina keskustelu hallituksen esittämästä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020. Kuten meistä jokainen tietää, seuraava neljän vuoden ajanjakso tulee olemaan raskas Suomen valtiontalouden näkökulmasta. On äärimmäisen tärkeää, että terveys- ja koulutuspuolen leikkauksia ja uudistuksia mietittäessä – edes avainministereillämme pysyy kokonaiskuva hanskassa siten, ettei vahingossa heikennetä sellaisia alueita, joilla kansainväliset huippuyritykset tahkoavat hyvinvointia koko Suomeen.
Hallitus toimii mielestäni oikein pitäessään kiinni neljän miljardin euron säästötavoitteesta. Priorisoinnit on kuitenkin osattava kohdentaa asianmukaisesti. Vaikka hallitus jarruttaakin koulutusleikkauksissa, totuus on, että budjettikehys heikentää merkittävästi koulutuksen resursseja. Tämä on väärä tie, jos haluamme tosissamme saada Suomen jaloilleen, sillä pienelläkin maalla on aina mahdollisuudet menestyä globaalisti, kunhan innovatiivisuus ja korkea osaaminen säilyvät.
Hallitus on kuitenkin oikealla tiellä esityksissään sekä yrittäjyys- että työllisyyspaketeiksi. Poliittinen fokus on suunnattava juuri talouskasvun sekä työllisyyden edistämiseen ja tarvitsemme selkeitä visioita ja uusia malleja mahdollistaaksemme talouskasvun tulevaisuudessa.
Tehdessämme päätöksiä emme voi kuitenkaan rajoittua ainoastaan lähimpään neljään vuoteen, vaan meidän on katsottava tätä pidemmälle 5, 10 ja 20 vuotta eteenpäin. Millä aloilla ja missä teknologioissa olemme globaalilla tasolla parhaita? Miten Suomi suhtautuu talouden uusiin ilmiöihin kuten esimerkiksi jakamistalouteen?
Lisäksi meidän pitäisi oppia hyödyntämään huomattavasti paremmin esimerkiksi eri EU-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Jos vertaamme Suomea esimerkiksi Länsi-naapuriimme, on Ruotsissa onnistuttu hyödyntämään myös näitä mahdollisuuksia huomattavasti paremmin. On tyypillistä, että Ruotsi hakee erinäisiin innovatiivisiin hankkeisiin satoja miljoonia, kun taas meillä pelataan muutamalla kymmenellä miljoonalla. On huomattavasti mukavampaa ja viisaampaa luoda uutta taloutta satojen miljoonien edestä kuin keskittyä leikkauksiin ja taloutemme supistamiseen. Me olemme myös reilusti Ruotsia ja eräitä muita maita jäljessä mitä tulee osallistumiseen sellaisiin merkittäviin investointihankkeisiin, joiden avulla taloudet avautuvat ulkomaiselle pääomalle.
On myös helppo yhtyä aiemman pääministeri Paavo Lipposen kehotukseen siitä, että Suomen tulisi pyrkiä johtavaan asemaan arktisessa politiikassa. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan kasvaa, ja meidän on syytä nähdä niissä piilevä potentiaali. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on useita hienoja yrityksiä, joilla olisi paljon annettavaa esimerkiksi pohjoisessa Norjassa ja Ruotsissa.
Suomella ei ole varaa passiivisuuteen. Jotta onnistuisimme kääntämään kasvukäyrän ylöspäin, tarvitsemme positiivista ja eteenpäin katsovaa asennetta sekä aktiivista, tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet palata globaalin tason edelläkävijäksi.
Joakim Strand