"Vuosi 2017 oli Finnairille erinomainen."
Ei ole aivan tavallista, että Finnairin tilinpäätöstiedotteen toimitusjohtajan katsaus alkaisi tällaisella lauseella, mutta Pekka Vauramolla on tällä kertaa siihen aihetta.
Yhtiö paitsi kasvatti matkustajamääräänsä liki kymmenellä prosentilla, mutta onnistui myös lyömään tiskiin kolme kertaa edellisvuotista suuremman liikevoiton. Maailman- ja kotimaisen talouden hyvä vire luonnollisesti auttaa tässä, mutta samalla Finnairin strategia toimii ainakin nyt juuri niin kuin yhtiö on suunnitellutkin. Pähkinänkuoressa: Aasian ja Euroopan välillä matkustetaan pirteään tahtiin, uusittu kaukoliikennekalusto on osoittanut kustannustehokkuutensa, ja todennäköisesti jo niiden hankintahinnat olivat varsin kohtuulliset.
Sama suunta jatkunee vielä ainakin alkuvuoden. Finnair aikoo kuluvana vuonna kasvattaa kapasiteettiaan 15 prosentilla, ja suuri osa kasvusta osuu juuri vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Bloombergin haastattelema Vauramo totesi Finnairin olevan jo suurin eurooppalaisyhtiö Japanissa ja toiseksi suurin Kiinassa.
Samalla Finnair odottaa myös kokonaismarkkinan kasvavan voimakkaasti. Kilpailu taas kiristyy etenkin Euroopan ja Aasian sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisillä reiteillä. Tarkkaan yhtiö ei kilpailijoita yksilöi, vaan puhuu ainoastaan nykyisistä ja uusista toimijoista. Toki on kiinnostavaa seurata ainakin, kasvaako aasialaisten lentoyhtiöiden kiinnostus Eurooppaan yleensä ja Helsinkiin erityisesti.
Keskieurooppalaisen lentoliikenteen uusjako saatiin päätökseensä tammikuussa, kun konkurssiin menneen Air Berlinin tytäryhtiö Nikin asema selvisi. Sen hankki - olennaisilta osiltaan - yhtiön aikanaan perustanut Niki Lauda, joka aloittaa liikennöinnin 15 koneen voimin maaliskuussa.
Yhtiön uudeksi nimeksi tulee Laudamotion. Se on kolmas lentoyhtiö, jonka Niki Lauda on perustanut ja nimennyt itsensä mukaan. Harrastuksensa kullakin.
Itse Air Berlinin kalustoa, henkilöstöä ja reittejä jaettiin Lufthansa Groupin halpayhtiö Eurowingsille ja Saksan-operaatioitaan laajentavalle EasyJetille, joka muuten on aloittamassa lennot Berliinistä Helsinkiin maaliskuun alussa. Tältä osin markkinatyhjiö on täyttymässä.
Mm. British Airwaysin ja Iberian omistava IAG jäi tässä pelissä tappiolle. Se hävisi taistelun Nikistä, josta oli kaavailtu IAG:n espanjalaisen halpalentoyhtiö Vuelingin tytäryhtiötä.
Ja niin, italialaisen Alitalian ostajan piti selvitä jo hyvän aikaa sitten, mutta vääntö jatkuu edelleen...
Voimakkaasti laajentunut Norwegian teki viime vuonna 110 miljoonan euron tappiot. Erityisen kehnosti sillä meni vuoden viimeisellä neljänneksellä, jota ennen yhtiö oli tuloksessaan vielä plussan puolella.
Yhtiö joutui vaikeuksiin, kun se joutui maadoittamaan toistakymmentä uutta Boeing 737 MAX -konettaan moottoriongelmien takia samalla, kun niiden kapasiteetti oli jo myyty. Tämä johti erinäisiin kalliiksi osoittautuneisiin pikajärjestelyihin.
Yhtiön nopea laajentuminen on toki nostattanut kulmakarvoja jo hyvän aikaa. Syksyllä 2016 toimitusjohtaja Björn Kjos kertoi Lännen Median haastattelussa, että yhtiö pystyy jatkamaan kasvuaan, jos matkustamisen kysyntä pysyy korkealla.
–Pitää katsoa viivan alle. Kunhan yhtiön tulos vain on kunnossa, lentokonehankintojen rahoittaminen on tällä hetkellä edullista, Kjos totesi.
–Jos markkina on vahva, jatkamme kasvuamme. Jos ei, liisaamme tytäryhtiömme kautta tilaamiamme koneita eteenpäin suunniteltua enemmän. Markkinoilla kalustomme on haluttua, joten siinä ei ole ongelmia, toimitusjohtaja vakuutti.
Markkinaolosuhteet lienevät tänä vuonna sen verran suotuisat, että Kjosin strategia joutuu kunnon testiin. Edessä on mielenkiintoinen kevät.
Mikko Pulliainen