Festivaalien ja kulttuuritapahtumien järjestäjiä sitoo yli 20 lakia ja asetusta. Monien mielestä lupaprosessit ovat turhaa byrokratiaa, joka vie tapahtumajärjestäjiltä liikaa voimia ja aikaa.
Tämän on huomannut myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Ministerin asettama työryhmä olisi valmis joustamaan joistakin luvista ja niiden soveltamisesta helpottaakseen festivaalijärjestäjien työtä.
Tapahtumajärjestäjien toiveissa ykkössijalla ovat muun muassa alkoholin anniskelun ja elintarvikkeiden tilapäisen myynnin helpottaminen. Myös järjestyksenvalvojien määrää haluttaisiin vähentää.
Mutta ovatko tapahtumajärjestäjiä velvoittavat lait ja asetukset pelkästään kiusantekoa, vai tarvitaanko niitä yleisön turvallisuuden vuoksi?
Yleisöennätykseen yltäneessä Flow-festivaalissa viime viikonloppuna osa yleisöstä valitti, että tungos kävi pelottavaksi. Tapahtuman Facebook-sivulla useat kävijät kommentoivat, että väenpaljous uhkasi heidän turvallisuuttaan.
Alueen turvajärjestelyt olivat ajan tasalla ja järjestyksenvalvojia vaatimusten mukainen määrä, vastasi festivaalin toimitusjohtaja Suvi Kallio Helsingin Sanomissa (16.8.). Järjestyksenvalvojia on tällaisissa tapahtumissa tyypillisesti yksi sataa kävijää kohden.
Kokoontumislaissa säädetään tarkkaan muun muassa siitä, minkälainen koulutus järjestyksenvalvojilla on oltava. Poliisilla on kuitenkin laaja harkintavalta sen määrittelemisessä, miten järjestyksenvalvonta kussakin yleisötilaisuudessa hoidetaan.
Ministeriön teettämän selvityksen mukaan etenkin pienet tapahtumajärjestäjät pitävät järjestyksenvalvontaa koskevia normeja ylimitoitettuina ja vaatimusta järjestysmiesten määrästä liian suurena. Esimerkiksi järjestyksenvalvojakorttien uusimista viiden vuoden välein pidetään turhana.
Festivaalien osuus Suomen kulttuuritarjonnasta kasvaa vuosi vuodelta. Viime aikoina erityisesti pienet pop up -tapahtumat ja yhteisölliset kaupunginosatapahtumat ovat lisääntyneet. Vastaavasti suuret festivaalit kasvavat kasvamistaan ja osin kaupallistuvat.
Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia Suomen ensimmäinen taide- ja kulttuuritapahtumaohjelma vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen yhteydessä selvitettiin, miten festivaalien ja tapahtumien byrokratiaa voisi keventää.
– Julkisen vallan on hyvä toimia niin, ettei lupaviidakko kangista kehitystä, sanoo johtaja Hannu Sulin opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Muun muassa seuraavanlaisia lakeja kulttuuritapahtumien järjestäjät joutuvat noudattamaan. Festivaalien sääntelyä ja norminpurkua kartoittanut työryhmä vastaa, miten lakien ja säännösten soveltamisesta voisi järkevästi joustaa:
Pysyvät lavaluvat
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että esimerkiksi lavarakennelmille on haettava toimenpidelupa.
Tapahtumajärjestäjät toivovat, että tilapäisiä rakennelmia koskevat luvat voisivat olla toistaiseksi voimassa olevia. Vuodesta toiseen toistuvalla festivaalilla joudutaan nyt anomaan lavarakennelmille uusi lupa vuosittain.
Nupit kaakkoon
Ympäristönsuojelulain mukaan kulttuuritapahtuman on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kirjallinen meluilmoitus.
Tapahtumajärjestäjät pitävät melulupien ehtoja liian tiukkoina. Musiikkia haluttaisiin soittaa nykyistä myöhempään illalla erityisesti kaupunkialueella.
Radiopuhelimetkin vielä
Tietoyhteiskuntakaari määrää, että radiopuhelimien, langattomien mikrofonien ja kameroiden käyttöön on haettava lupa Viestintävirastolta, jos laitteet käyttävät luvanvaraisia taajuuksia.
Tapahtumajärjestäjät pitävä tätä turhana byrokratiana.
Naisten jono on aina pitempi
Terveydensuojelulaki edellyttää, että yleisötilaisuuksien jätehuolto ja hygieniaolosuhteet on järjestettävä niin, ettei niistä koidu terveyshaittaa.
Tapahtumajärjestäjien mielestä käymälä- ja käsienpesupaikkoja koskevissa mitoituksissa pitäisi paremmin huomioida tapahtumien sukupuolijakautuma. Vessojen ja anniskelualueiden sijoittamista koskeva sääntely on vaikea sovittaa yhteen festivaalialueilla.
Lasi viiniä katsomoon
Alkoholilakia ollaan uudistamassa. Nykyisin anniskelu on sallittua vain rajatulla anniskelualueella.
Pääosa tapahtumajärjestäjistä kannattaa sääntelyn väljentämistä ja esimerkiksi olutkarsinoiden poistamista. Muutamat kunnat haluaisivat kitkeä alkoholin kokonaan pois etenkin koko perheen tapahtumista.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä kartoitus Taide- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen. Selvitys sääntelystä ja normeista.
PIRJO-LIISA NIINIMÄKI/ LÄNNEN MEDIA