Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Fes­ta­reis­sa on iloista po­li­tiik­kaa

Rankkasade sopii huonosti festivaalin luonteeseen. Silloin monet asiat siirtyvät ja ihmiset joutuvat odottamaan.

Koska juhlat ovat päämäärä itsessään, silloin tärkeää on se, mitä on tässä ja nyt: hauska asu, viihde, seksi ja viinakset. Juhlakansa ei siedä pitkästyä.

Viihteen ei tarvitse olla sisällötöntä, mutta se olisi hyvä olla tajuttavissa nopeasti. Festivaalin nopea rytmi harvoin sallii syvällisyyttä ja pitkällistä paneutumista. Se saattaa olla yksi syy siihen, miksi toiset eivät koe kuuluvansa "festarikansaan". Eihän suosikkiartistista jää edes mitään mieleen, jos tinttaa ensin kaksi päivää leirintäalueella.

Itse en ole koskaan käynyt festivaaleilla yksinomaan musiikin takia. Minä pidän festivaaleista ja niiden tarjoamasta pienoistodellisuudesta, joka on kaukana arkipäiväisestä ilottomuudesta.

Toisin kuin usein kuvitellaan, keskiaikakaan ei ollut vain iloton "pimeä keskiaika". Silloin järjestettiin myös historian parhaat bileet.

Toisinajattelun mestari Mihail Bahtin on kirjoittanut paljon keskiajan karnevaali-kulttuurista. Karnevaali on ylösalaisin käännetty maailma. Se hetki vuodesta, kun hierarkiat lakoavat: narrista tulee kuningas ja kuninkaasta narri. Karnevaali on kulkue, jossa tanssivat ihmiset, eläimet ja eläimeksi pukeutuneet ihmiset, hullut ja jumalat kaikki yhdessä.

Keskiajalla juhlat saattoivat kestää useita viikkoja. Jos Provinssista kuuluva musiikki häiritsee neljän päivän ajan jonkun rauhallista lähiöelämää, kannattaa ajatella, että asiat voisivat olla huonomminkin.

En tiedä onko karnevaaleja enää. Ehkä on vain hieno drinkki vip-aitiossa, joka juodaan itsetietoisesti ja keskustellen tärkeistä aiheista. Sellainen olisi kaukana karnevaalin hierarkioita rikkovasta voimasta.

Toisaalta kesän festivaali on monille paikka, jossa voi pukeutua hullunkurisesti, herättää hämmennystä, jutella kenelle huvittaa ja tanssia tuntemattomien kanssa. Ehkä Provinssissakin voi eksyä sellaiselle keikalle, jonne ei muuten koskaan menisi. Silloin vannoutuneesta rap-diggarista saattaa hetkeksi tulla teknofriikki ja hipsteristä hevimies.

Karnevaalissa on energiaa, joka tuhoaa ja luo yhtä aikaa, viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu. Siinä on juhlinnan poliittinen puoli: kun päästää irti hierarkioista, pinttyneestä ja vakavasta totuudesta, voi syntyä myös jotakin uutta. Karnevaali ei ole mikään vallankumous, mutta se sisältää maailmankuvaa muuttavaa luovaa voimaa.

Bahtin puhuikin karnevaalin iloisesta totuudesta, jonka kautta on mahdollista saavuttaa jotakin sellaista, mitä analyyttinen vakavuus tai valmiiksi annettu maailma ei tavoita.

Ajattelinkin mennä festareille sateesta huolimatta.

MIRKA MUILU