EU näyttää viimein pystyvän uudistamaan yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkansa, kun tulenaran uudistuspaketin keskeisistä osista syntyi alustava poliittinen sopu keskiviikkona aamulla Brysselissä. Uudistuksesta on ollut mahdotonta sopia aiemmin vuosien ajan, mutta keskiviikkona useista sen ydinasetuksista saavutettiin poliittinen sopu.
Italian sisäministerin Matteo Piantedosin mukaan EU:ssa saavutettu sopu maahanmuuttolainsäädännön uudistamisesta on suuri onnistuminen sekä Euroopalle että Italialle. Piantedosi sanoo Italian aina pyrkineen saavuttamaan tasapainoisen ratkaisun, jotta EU:n eteläiset jäsenmaat eivät enää olisi niin yksin siirtolaispaineen edessä.
Tyytyväisyytensä sopimukseen on ilmaissut myös Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis. Hänen mukaansa Kreikan pyyntöihin on viimein vastattu.
Myös esimerkiksi Saksa on ottanut maahanmuuttolainsäädännöstä saavutetun sovun hyväksyvästi vastaan. Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin mukaan uusi lainsäädäntö varmistaa turvapaikkajärjestelmän toteuttamisen reilulla ja järjestäytyneellä tavalla.
Suomi suhtautunut varauksellisesti
Taakanjako tarkoittaa sitä, että painetilanteessa muiden jäsenmaiden tulisi ottaa vastaan turvapaikanhakijoita niistä maista, joihin tulijoita on paljon. Jos maa kieltäytyy, sen tulee tukea taloudellisesti turvapaikanhakijoita vastaanottavia maita tai tuoda paikalle esimerkiksi apukäsiä ja välineistöä.
Peruslähtökohta kuitenkin on, että turvapaikanhakijasta vastaa se maa, jonne tulija ensimmäisenä saapuu.
Suomen hallitusohjelmassa velvoittavaan vastuunjakoon – hallituksen termein taakanjakoon – on suhtauduttu varauksellisesti. Vaikka hallitusohjelman mukaan hallitus edistää "taakanjaon vapaaehtoisuutta", myös nykyinen hallitus on ollut valmis hyväksymään solidaarisuusmekanismin.
Euroopassa maahanmuuttokysymys on kärjistynyt viime vuosina, kun maahanmuuttoa vastustavat kansallismieliset puolueet ovat nousseet esiin useissa jäsenmaissa, kuten Italiassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson kertoi viestipalvelu X:ssä, että neuvottelut uudistuksesta olivat jatkuneet kaksi päivää ja kaksi yötä. Hän myös kommentoi sopua paketista keskiviikkona ja tiivisti näkemyksensä sen ytimestä.
Johansson katsoi paketin tuovan paremman suojan hakea turvapaikkaa, paremmat elinolot turvapaikanhakijoille, nopeamman prosessin kansainvälistä suojelua tarvitsemattomille sekä nopeammat käännytykset niille, joilla ei ole oikeutta pysyä EU-alueella.
Rantanen: Tällä ei siirtolaisongelmaa ratkaista
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan EU:n maahanmuuttopaketti ei ratkaise Euroopan siirtolaisongelmaa. Rantasen mukaan EU:ssa pitää nyt nostaa keskiöön unionin ulkopuolisten niin sanottujen kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö, jonka kautta Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaispainetta saadaan vähennettyä.
Rantasen mukaan EU:n maahanmuuttopaketti yhtenäistää turvapaikkasäännökset unionissa, mutta ongelmia se ei ratkaise. Rantanen muistuttaa, että EU-maihin tulee tänä vuonna lähes miljoona turvapaikkahakemusta.
– Eurooppaan kohdistuvaa siirtolaispainetta on saatava vähenemään. Sen täytyy olla nyt selkeästi keskiössä. Tällä paketilla ei ratkaista tätä ongelmaa, vaan se ratkaistaan käytännössä siten, että meillä on kolmas maa -yhteistyötä ja että Eurooppaan ei tule niin paljon ihmisiä, Rantanen sanoi toimittajille eduskunnassa.
– Suomen tulee nyt tehdä äärimmäisen voimakkaasti töitä sen eteen, että Euroopan alueelle ei tule näin paljon ihmisiä, Rantanen sanoi.
"Suomen tavoite toteutui"
Eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.) piti hyvänä, että EU:ssa päästiin sopuun maahanmuuttopaketista.
– Kyllähän se on meille eduksi, että päästään sopuun tällaisesta asiasta. On hyvä, että löydetään yhteiseurooppalaiset säännöt, joita soveltaa, Adlercreutz sanoi toimittajille eduskunnassa.
Adlercreutz oli tyytyväinen maahanmuuttopaketin taakanjakojärjestelmään.
– Maat voivat itse sopia sen, miten sen toteuttavat. Se oli Suomen näkökulmasta keskeistä, Adlercreutz sanoi.
Adlercreutz arvioi, että Suomi päättää tapauskohtaisesti, osallistuuko se suuren paineen alaiseksi joutuneiden maiden auttamiseen turvapaikanhakijoita vastaanottamalla vai kustannuksiin osallistumalla.
– Suomen kaltaisen reunavaltion on hyvä huomata se, että paine, joka tällä hetkellä kohdistuu Etelä-Eurooppaan, voi joskus olla meidän rajallamme. Kyllä tällaiset yhteiset sopimukset ovat eittämättä Suomenkin intressien mukaisia, Adlercreutz sanoi.
Järjestöt kritisoivat
Osana uudistusta on tarkoitus nopeuttaa laittomasti maahan tulleiden tarkastamista sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden käännyttämistä nopeutetulla rajamenettelyllä.
Tätä sovellettaisiin maahantulijoihin, jotka tulevat maista, joiden kansalaisten turvapaikkahakemukset hylätään yli 80 prosentissa tapauksista. Menettely edellyttäisi erillisten keskusten perustamista tarkoitusta varten.
Monet maahanmuuttajia avustavat järjestöt, kuten Amnesty ja Pelastakaa Lapset, ovat kritisoineet muutoksia. Niiden mukaan uudistus loisi julman systeemin, joka olisi toteuttamiskelvoton.
Komissaari Johansson vastasi myös kysymykseen ihmisoikeusjärjestöjen huolesta. Hän sanoi, että pakettiin on rakennettu useita suojamekanismeja nopeutettuun rajamenettelyyn.
– Jos sitä ei voida tehdä 12 viikossa, täytyy mennä normaaliin menettelyyn. Tämä on hyvin selvää, hän sanoi.
Hän sanoi myös, että jäsenmaat eivät voi ottaa rajamenettelyyn enempää väkeä kuin vastaanottokapasiteetti antaa myöten. Lisäksi vastaanotto-olosuhteita tullaan sääntelemään muutenkin aiempaa paremmin, Johansson sanoi.
EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin pitää vielä hyväksyä sopimus. EU:ssa on yritetty vuosia uudistaa turvapaikkapolitiikkaa huonolla menestyksellä, joten keskiviikon sopua voi pitää merkittävänä.