Vuosi eduskuntatyötä takana ja olen huomannut, kuinka paljon Brysselistä tulee meille erilaista direktiiviä ja asetusta, jota sitten useinkin hämmästelen, että mistähän tämäkin on kotoisin?
Meillä maa- ja metsätalousvaliokunnassa on tullut aiheita, joiden sovittaminen Suomen oloihin on ollut todella haastavaa. Otetaan esimerkiksi metsäkatoasetus, joka saattaisi tehdä mahdottomaksi tai vähintäänkin hankalaksi navetan rakentamisen metsään. Puhutaan Suomesta, jonka pinta-alasta on yli 75 % metsää. Tai EU:n juomavesidirektiivi, jossa vesihanoissa ja putkissa käytettävät messinkiosat tulisi laittaa pannaan. Tämä aiheuttaisi meille tuhansien miljoonien eurojen lisälaskua.
Nyt lähestyvät eurovaalit ovat erittäin tärkeät myös teollisuuspolitiikan kannalta. Tämä koskee meitäkin, sillä pohjalaismaakuntiin on tulossa todella isoja puhtaan siirtymän investointeja.
EU:ssa päätökset tehdään Brysselissä ja osa niistä palvelee toisia maita enemmän kuin toisia.
Suomessa tuotetut akkumateriaalit tai kemikaalit tuotetaan markkinoiden pienimmällä hiilijalanjäljellä ja tätä pystymme vielä tulevaisuudessa pienentämään.
Suomen kaivos- ja kemianteollisuus on maailman vastuullisinta. Vastuullisuus koostuu luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja vahvasta kiertotaloudesta. Näistä ei ole mitään hyötyä, jollemme ole myös kilpailukykyisiä. Nyt tulee huolehtia myös EU:n tasolla, että kestävä on myös kilpailukykyistä.
Poliittisen keskustelun pitäisi Euroopassa keskittyä sen ympärille, miten saamme lisää kilpailukykyistä teollisuutta Eurooppaan. Kansallisesti tulee huolehtia, että Suomi on kilpailukykyinen ja houkutteleva teollisuusympäristö. Meillä on raaka-aineita ja osaamista, joille löytyy kysyntää. Hallitus tekeekin väsymättä töitä sen eteen, kuten budjettiriihen päätökset suurinvestoinneille, tuleva verokannustin ja Fingridin pääomittaminen.
Tilanne on haastava, kun vastassa on Kiinan ja Brasilian kaltaisia jättejä. Näille jäteille ympäristönormit eivät ole ykkösasia. Tuskin kakkonenkaan. Siksi emme voi säädellä liikaa maataloussektoria ja elinkeinoelämää niin, että tuotanto muuttuu EU:ssa ja sitä myötä Suomessa kilpailukyvyttömäksi. Muussa tapauksessa tuotanto siirtyy maihin, joissa ympäristöarvoihin ja ihmisoikeuksista ei pidetä kiinni. Tehtaiden tuotteet kun ovat globaalisti samoilla markkinoilla.
Eurovaaleissa päätetään päättäjät, jotka ovat ratkaisevassa asemassa ja määrittävät tulevaisuuden suunnan. Eikä tämä päde vain teollisuuteen, vaan myös esimerkiksi meille elintärkeään ruoantuotantoon. On päivän selvää, että ilmastoasiat tulee huomioida. Ei meistä kukaan halua ympäristöämme kohtuuttomasti kuormittaa. Kuitenkin päätöksenteon tulee olla sellaista, joka tukee Suomen tavoitteita järkevällä ilmastopolitiikalla. Mitä hyötyä on lähteä sellaiselle tielle, jossa sahataan liiaksi omaa oksaa ja säännellään pikkuhiljaa itsemme hengiltä?
Kun suomalaiset äänestäjät valitsevat Euroopan parlamenttiin kesäkuun 9. päivänä, he vaikuttavat isoihin päätöksiin. Siksi kannustan kaikkia äänestämään ehdokasta, joka ajaa Suomen sekä Euroopan parasta. Pitää puolia EU:n kilpailukyvystä ja huolehtii, että Venäjän uhan vuoksi yhteinen puolustuspolitiikka vahvistuu merkittävästi. Tuo Suomen erityisolosuhteet rakentavasti esille, että emme joudu kohtuuttoman säätelyn piiriin. Ja tärkeimpänä muistaa, että EU:n tulee olla isoissa asioissa iso ja pienissä pieni.
Eurovaaliehdokas, ketä itse äänestän, on selvä. Oma äänestyspäätökseni perustuu tähän.
Janne Jukkola
Kokoomuksen kansanedustaja Kokkolasta