Suomen Prahan-suurlähettilään Helena Tuurin mielestä valtioiden tulisi ottaa enemmän vastuuta Euroopan unionissa tekemistään päätöksistä ja rakentaa yhteisöllisyyttä jäsenmaiden välille. Esimerkiksi maahanmuuttokriisiä ei voida Tuurin mukaan ratkaista ilman yhteistä politiikkaa.
Vanha pohjalaismallinen talo Isossakyrössä on kesäidylli, josta Eurooppaa viime viikkoina järisyttäneet tapahtumat tuntuvat olevan valovuosien päässä. Tänään pirtin pöydän ääressä puhutaan kuitenkin politiikkaa. Talo kuuluu Suomen Prahan-suurlähettiläälle Helena Tuurille, joka on tullut viettämään kuukauden mittaista kesälomaansa Suomeen.
Tuuri on työskennellyt vuodesta 2014 alkaen Prahan suurlähetystössä, jossa hän hoitaa Suomen suhteita sekä Tšekkiin että Slovakiaan. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön päällikkönä sekä EU-asioiden parissa valtioneuvoston kansliassa.
Tšekkiä Tuuri kuvaa mukavaksi ja turvalliseksi maaksi asua, jonka poliittinen tilanne on tällä hetkellä vakaa. Slovakian tilanne on monimutkaisempi, sillä parlamenttiin pääsi keväällä uusnatsitaustainen Meidän Slovakiamme -puolue. Tänä vuonna maa on siitä huolimatta EU:n puheenjohtajamaa, johon Slovakian hallitus suhtautuu Tuurin mukaan kunnianhimoisesti.
– Slovakia korostaa vahvasti, että he eivät puheenjohtajana halua ajaa omaa kansallista etuaan, vaan toimia hyvänä ja rakentavana puheenjohtajamaana. Slovakian hallitus pitää EU:n yhtenäisyyttä tärkeänä eikä ole innostunut sitä jakavista ehdotuksista.
Euroopan unioni ja Nato ovat sekä Tšekille että Slovakialle tärkeä turvaverkko entistä vakaampaa poliittista kenttää ja kansantaloutta rakennettaessa. Brexit herätti Helena Tuurin mukaan pientä liikehdintää EU:ta vastaan, mutta molempien maiden hallitukset ovat ehdottomasti tyrmänneet EU-eron mahdollisuuden.
– Tšekki on ollut vuodesta 2004 EU:n nettosaaja, siellä on kunnostettu moottoriteitä ja rakennettu todella paljon EU:n tuella. Niin opiskelijat kuin työntekijätkin arvostavat todella paljon vapaata liikkuvuutta. Tšekki haluaa ehdottomasti pysyä sekä Natossa että EU:ssa, ja samaa sanoo Slovakian hallitus.
Euroopan unionia repivät tällä hetkellä maahanmuuttoasioihin kohdistuvat erimielisyydet. Tšekki ja Slovakia muodostavat yhdessä Puolan ja Unkarin kanssa Visegrad-ryhmän, joka suhtautuu kielteisesti jäsenmaille esitettyihin turvapaikanhakijakiintiöihin. Varauksellisuutta on selitetty sillä, että maat olivat pitkään eristyksissä kommunistisen vallan alla.
Maahanmuuttoasiat eivät ole vielä juurikaan tulleet konkreettisesti esiin maiden päätäntäelimissä: Unkari ja Itävalta ovat sulkeneet rajansa jo alempana, eikä läpiliikennettä näin ollen juuri ole.
Pääosa Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista on ohittanut itäisen Keski-Euroopan maat ja suuntautunut Saksaan, Benelux-maihin sekä Pohjoismaihin. Euroopan Unionin jäsenmaiden tärkeimmäksi tehtäväksi Tuuri nimeää yhteisen, toimivan maahanmuuttopolitiikan rakentamisen. Tähän asti jatkunutta hallitsematonta virtausta maiden läpi hän ei pidä kestävänä ratkaisuna, sillä se aiheuttaa epäluuloa ja vihaa. Yhdysvaltojen taannoista ratkaisua vastaanottaa pakolaisia suoraan pakolaisleiriltä.
– Silloin sieltä saadaan turvaan myös haavoittuvat lapset ja sairaat. Tähän astihan sieltä ovat tulleet vain ne, joilla on varaa maksaa salakuljettajille.
Ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikön päällikkönä Tuuri seurasi aikanaan muun muassa vuonna 2010 alkanutta arabikevättä aitiopaikalta.
– Kun diktatuuri kaadetaan, syntyy valtatyhjiö. Riskinä on, että demokratian sijaan vallan ottaa järjestäytynyt liike, jonka vahva johto saattaa perustua pelkoon ja aseisiin. Näin kävi Egyptissä ja Tunisiassa, kun Muslimiveljeskunta astui johtoon vallankumouksen jälkeen.
Maan vakauden on lähdettävä ensisijaisesti valtion sisältä, mutta myös ulkopuolinen tuki on tärkeää, Tuuri huomauttaa.
Lähi-idän tukeminen on myös eurooppalaisten oma etu. Tuuri kertoo, että esimerkiksi Egypti, Tunisia ja Syyria ovat pyytäneet Suomelta koulutusapua jo ennen pahimpien levottomuuksien alkua poliittisen tilanteensa parantamiseksi. Nuoria halutaan kouluttaa poliittiseen toimintaan.
– Esimerkiksi Egyptissä vallankumouksen tekivät nuoret liberaalit opiskelijat. He kuitenkin vain jatkoivat riehumista Tahririn aukiolla eivätkä tehneet lainkaan vaalikampanjaa, vaikka hallitus saatiin kaadettua. Sillä aikaa muslimiveljet kävivät jokaisessa kylässä ja veivät ruokaa lukutaidottomille fellaheille ja sanoivat, että jos äänestät meitä, kaikki lapset pääsevät kouluun. Kun muslimiveljet sitten voittivat vaalit, se oli monille järkytys. Jos vain yksi puolue tekee vaalityötä, totta kai se voittaa.
Suurimmaksi ongelmaksi niin Muslimiveljeskunnan kuin tällä hetkellä vallassa olevan presidentti Abdel Fattah al-Sisin politiikassa Tuuri nimeää sen, ettei vaalien häviäjällä ole lainkaan vähemmistösuojaa.
– Politiikkaan pitää saada iskostumaan, että vaalien häviäjiä ei saa panna heti vankilaan. Moni Lähi-idässä kuitenkin pitää tätä eurooppalaisena ajattelutapana, eikä siksi halua sitä maahansa.
Tärkein ase ääriajattelua vastaan on Tuurin mielestä tieto.
– Mitä enemmän ollaan luulojen varassa ja otetaan vastaan vain omia mielipiteitä vahvistavaa tietoa, sitä äkkiväärempiä kantoja tulee.
Hän huomauttaa, että tässä vastuu on ennen kaikkea valtiolla ja medialla.
– Ei tieto kulje ihmisille ilman, että joku sitä jakaa. Sosiaalinen media on hirveän vahva nykyään, siksi myös julkisten tahojen pitäisi pureutua siihen.
Slovakiassa viime kevään vaaleissa Marian Kotleban johtamaa uusnatsipuoluetta äänestäneistä useat olivat ensi kertaa äänestäviä nuoria kansalaisia. Tähän suurena vaikuttimena Tuuri pitää koulujen puutteellista historianopetusta.
– Slovakiassa menneisyydestä ei puhuta. Se halutaan mieluummin unohtaa, koska sekä natsi- että kommunistiaikana monet ihmiset todella kannattivat ääritoimintaa ja osallistuivat siihen.
Tuuri pitää tärkeänä, että myös Euroopassa huolehditaan jatkossakin ennen kaikkea siitä, että jokaiselle tarjotaan koulutus- ja työmahdollisuuksien kautta tulevaisuus. Hän pitää suomalaisen koulusysteemin joustavuutta tärkeänä voimavarana syrjäytymisen ehkäisemisessä, ja toivoo siihen panostettavan myös jatkossa koulutusleikkauksista huolimatta. Esimerkiksi yliopistoon voi edetä monia eri reittejä.
– Jokaiselle on annettava tunne siitä, että koskaan ei ole kaikki ovet kiinni. Koska jos on, niin sittenhän ihmiset etsivät äkkiväärän tavan.