Deutsche Bankin kriisiytyminen testaa rahoitusmaailman turvamekanismit, jotka luotiin vuoden 2008 finanssikriisin ja taantuman jälkeen.
– Sijoittajan vastuu testataan nyt. Se olisi vain ollut paljon mukavampi testata pienellä pankilla eikä Euroopan suurimmalla. Jos sijoittajat eivät halua pääomittaa kriisileiman saanutta pankkia, tekevätkö valtio ja keskuspankki sen? Vaikka eivät tahtoisi? Pakon edessä periaatteista joudutaan joskus luopumaan, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen toteaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto on todennut, että Deutsche Bank on systeemiriskin näkökulmasta maailman kriittisimpiä pankkeja. Sitä ei voi päästää konkurssiin, koska vaikutukset olisivat globaalissa taloudessa aivan liian suuret.
– Saksalaisetkaan eivät sitä halua. Siitä kertoo se, kuinka saksalaiset suuryritykset ovat tulleet esiin pankkia tukemaan.
Deutsche Bankia valvoo Euroopan keskuspankki (EKP). Puttosen mukaan konkurssi olisi myös merkittävä luottamustappio EKP:lle.
Puttosen mielestä suomalaisten ei tarvitse Deutsche Bankin kriisikeinunnan vuoksi muuttaa elämäntyyliään, vaikka se palauttaa mieleen vuoden 2008 ja Yhdysvalloista levinneen finanssikriisin ja talouden taantuman. Muista syistä ehkä pitäisi.
– Me elämme nyt yli varojemme, teemme liian vähän töitä ja mietimme lomalle ja eläkkeelle pääsyä. Nyt kannattaa miettiä sitä kuinka paljon kannattaa velaksi elää. Valtiot, yritykset ja kotitaloudet ovat velkaantuneet viime vuosina tuntuvasti.
Puttonen suosittelee suomalaisia tekemään oman elämän ja talouden stressitestin.
– Onko itsellä ketteryyttä, sinnikkyyttä ja toimintakykyä huonojen uutisten edessä? Niitä voivat olla esimerkiksi työttömyys tai asuntojen laskevat hinnat. On syytä myös miettiä omaa brändiarvoaan ja kilpailukykyä työmarkkinoilla.
JOHANNA PUUKKA / LÄNNEN MEDIA
