Ukrainalle annettava ulkomainen sotilaallinen apu väheni selvästi heinä-elokuussa vuoden alkupuoliskoon verrattuna, kertoo Saksassa toimiva Kiel-instituutti tiistaina julkistamassaan selvityksessä.
Instituutti pitää avun laskua heinä-elokuussa odottamattomana ottaen huomioon Naton uuden järjestelyn, jossa eurooppalaiset Nato-maat voivat ostaa aseita Yhdysvalloista toimitettavaksi Ukrainalle.
– Lasku heinä-elokuussa on yllättävää. Huolimatta Naton PURL-aloitteesta Eurooppa vähentää sotilaallista kokonaistukea Ukrainalle. Nyt on ratkaisevaa nähdä, kuinka luvut kehittyvät syksyn mittaan, sanoo Kiel-instituutin tutkimusjohtaja Christoph Trebesch tiedotteessa.
PURL-lyhenteellä (Prioritised Ukraine Requirements List) tunnettuun hankkeeseen on ilmoittautunut elokuussa mukaan ainakin kahdeksan Nato-maata, muun muassa Tanska, Norja, Ruotsi, Saksa ja Hollanti.
Lehtitietojen mukaan myös Suomen hallitus harkitsee osallistumista aseostoihin Yhdysvalloista Ukrainalle.
Suurin osa Ukrainan heinä-elokuussa saamasta sotilaallisesta avusta kanavoitiin juuri PURL-järjestelyn kautta. Tähän mennessä PURL-sitoumusten määrä on yltänyt kahteen miljardiin dollariin. Ukraina toivoisi sotilaallisen avun virtaavan noin miljardin dollarin kuukausitahtia.
Eurooppa paikkasi vajetta alkuvuodesta
Yhdysvallat lopetti sotilaallisten apupakettien myöntämisen Ukrainalle viime keväänä. Kiel-instituutin mukaan Ukrainan saaman sotilaallisen avun kokonaismäärä pysyi siitä huolimatta vielä vuoden ensimmäisen puoliskon ajan vakaana Euroopan maiden lisättyä vastaavasti omaa apuaan.
Kesällä tapahtui kuitenkin selvä muutos. Sotilaallinen apu Ukrainalle romahti 43 prosenttia vuoden alkupuoliskoon verrattuna. Euroopan maiden avun lasku oli vieläkin suurempi, lähes 60 prosenttia.
Joitain Ukrainan kannalta tärkeitä ilmatorjuntajärjestelmiä ja pitkän kantaman aseita on saatavissa vain Yhdysvalloista.
Sotilaallista tukea Ukrainalle pohditaan jälleen keskiviikkona Brysselissä, kun Ukrainan materiaalitukea koordinoivan ryhmän noin 60 maan edustajat pitävät kokouksen. Samana päivänä ovat koolla myös Naton puolustusministerit. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) osallistuu molempiin kokouksiin.
Tomahawkit pöydälle Washingtonissa?
Sotilaallisen avun vähenemisestä huolimatta Ukrainalle annetun taloudellisen ja humanitaarisen avun määrä on pysynyt Kiel-instituutin mukaan yhä jotakuinkin ennallaan. Tutkimusjohtaja Trebeschin mukaan sama vakaus pitäisi nyt saada laajentumaan myös sotilaallisen avun puolelle, jotta Ukraina voisi kunnolla jatkaa puolustustaisteluaan.
Ukrainan sotilaalliset tarpeet noussevat puheeksi perjantaina, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee presidentti Donald Trumpin luona Valkoisessa talossa. Palatessaan Lähi-idästä Trump kertoi Zelenskyin pyytäneen Yhdysvalloilta Tomahawk-risteilyohjuksia, ja Trump kertoi harkitsevansa pyyntöön suostumista.
Financial Times -lehden mukaan Yhdysvalloilta tosin saattaa liietä varastoistaan vain 20–50 Tomahawkia myytäväksi Eurooppaan ja toimitettavaksi edelleen Ukrainaan. Ukrainalaisen Kyiv Post -lehden lähteiden mukaan Trump haluaa ehkä patistella Tomahawkien antamisella Saksaa toimittamaan Ukrainalle omia Taurus-risteilyohjuksiaan.