EU sai lauantaina hyväksyttyä ensi vuoden budjettinsa päiviä ennen lopullista määräaikaa. Viime vuosiin verrattuna suoritusta voi pitää nopeana, mikä kertoo todellisten rahaan liittyvien intohimojen olevan nyt muualla.
EU:n vuosibudjeteissa katsotaan kahta asiaa: sitoumuksia ja maksuja. Sitoumukset kuvaavat laillisia lupauksia rahankäytöstä tuolle vuodelle, mutta kaikkea niissä mainittua rahoitusta ei kuitenkaan tarvitse käyttää kyseisenä budjettivuotena. Maksut puolestaan kuvaavat rahaa, jonka EU odottaa tosiasiassa maksavansa ulos budjettivuoden aikana.
Saavutetun sovun mukaan sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 189,4 miljardia euroa. Maksumäärärahat puolestaan ovat yhteensä noin 142,6 miljardia euroa.
Maataloustuet ja aluetuet dominoivat
Suurimmat menoerät EU:n ensi vuoden budjetissa ovat tuttuun tapaan maataloustuet sekä koheesio- ja aluetuet. Koheesiorahoitusta saavat alueet, joiden bruttokansantulo on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.
Sitoumuksia EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan on ensi vuoden budjetissa vajaat 54 miljardia euroa ja koheesio- ja aluerahoitukseen runsaat 47 miljardia euroa. Yhteinen maatalouspolitiikka kattaa siis suurimpana menoeränä noin 28 prosenttia ensi vuoden sitoumuksista.
Vuosibudjetti itsessään ei muuta suurta tarinaa EU:n rahankäytöstä. Myös asetelmat neuvotteluissa olivat hyvin perinteiset: Euroopan parlamentti halusi käyttää jäsenmaita runsaammin rahaa moniin asioihin ja budjetin rahoituksesta huolehtivat jäsenmaat taas huolehtia budjettikurin säilymisestä.
Tosin liikkumavara oli tänä vuonna sadoissa miljoonissa miljardien sijaan, joten kuilu näkemysten välillä ei ollut valtava.
Riita muhii välitarkastelussa
Vuosibudjetin sijaan EU:n todelliset rahariidat muhivat tällä hetkellä pitkän aikavälin rahoituskehyksen välitarkastelussa, jonka pitäisi valmistua niin ikään tämän vuoden aikana. Rahoituskehyksen välitarkastelusta riippuu se, kuinka paljon odotettua enemmän jäsenmaat joutuvat rahoittamaan EU:n menoja tulevina vuosina.
Komissio on niputtanut rahoituksen välitarkastelussa Ukrainan pitkäaikaisen tuen ja muut rahoitustarpeet saman sovun taakse. Neuvotteluista odotetaan vaikeita, koska eri mailla on hyvin erilaisia painotuksia rahankäytön kohteista ja toisaalta suurin osa rahoituksesta lepää unionin jäsenmaiden harteilla.
Oman mausteensa neuvotteluihin tuo Unkari, jolla on ollut pyrkimyksiä käyttää Ukraina-rahoitusta panttivankina omien poliittisten päämääriensä ajamiseen.
Myös ensi vuoden budjettia koskevaan sopuun kuului se, että pitkän aikavälin rahoituskehyksen välitarkastelun tulokset voidaan huomioida ensi vuonna lisätalousarviolla.