Heitä on eri maista, etenkin Syyriasta. Puolan rajan ylitettyään he jäävät kiinni. Heidät lähetetään takaisin Valko-Venäjän puolelle. Siellä odottaa uusi käännytys.
Metsävyöhykkeellä, jota kutsutaan vihreäksi rajaksi, pitäisi päästä mahdollisimman pitkälle. Ylityksen järjestäjät, joille on maksettu tuhansia euroja, häipyivät rahoineen jo ennen ensimmäistä yritystä.
Rajavartijat ovat väkivaltaisia. Kuvio toistuu. Hyvässä lykyssä viranomaiset lähettävät Puolaan-pyrkijät takaisin. Huonompi vaihtoehto on pahoinpitely. Epätoivo muuttuu kauhuksi, kun vesi, ruoka ja lääkkeet loppuvat. Nainen saa keskenmenon.
Agnieszka Hollandin ohjaama Zielona granica eli Green Border sijoittuu Puolan ja Valko-Venäjän rajalle. Hollandin mukaan elokuva perustuu kauttaaltaan tositapahtumiin.
Puolassa rajanylityksiä on tapahtunut tänä vuonna jo 26 000 huolimatta aidasta Valko-Venäjän rajalla. Siellä turvapaikanhakijoitakin työnnetään takaisin itärajan yli.
Green Border sai maailmanensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa ja voitti tuomariston erikoispalkinnon. Lauantaina 9. joulukuuta Berliinissä jaettavissa Euroopan elokuvapalkinnoissa se on parhaan elokuvan ehdokkaana. Holland on myös ehdolla ohjauksesta ja yhdessä Gabriela Lazarkiewicz-Sieczkon ja Maciej Pisukin kanssa käsikirjoituksesta.
Puolassa Holland sai oikeistohallituksen vihat päälleen. Tappouhkauksien tulvan jälkeen hän on joutunut turvautumaan henkivartijoihin.
Natsisyytöksiä poliitikoilta
Eurooppalainen elokuva on harvoin puheenaihe sillä tapaa kuin Green Border. Syynä ei ole vain aihe, vaan poikkeuksellinen kampanja 74-vuotiasta ohjaajaa vastaan.
Holland on kotimaansa tunnetuimpia elokuvantekijöitä. Hän debytoi Puolassa jo 1970-luvulla ja siirtyi Ranskan kautta Yhdysvaltoihin. Hänen elokuvamenestyksiään olivat juutalaisvainoista kertova Europa Europa sekä Francis Ford Coppolan tuottama Salainen puutarha. HBO:lle Holland ohjasi The Wireä ja The Affairia ja Netflixille House of Cardsia.
Puolassa Hollandia on nyt syytetty Venäjän mielistelystä, vaikka ohjaajan Mr. Jones (2019) oli mitä ankarin kuvaus Neuvostoliiton korruptiosta ja holodomorista eli Ukrainan kansanmurhasta.
Suuri osa kritiikistä lausuttiin aiheen perusteella ennen kuin Green Borderia oli edes esitetty Puolassa. Sen väitetään antavan vääristelevän kuvan puolalaisviranomaisista. Hollandia on jopa verrattu natsipropagandan tekijöihin.
Mustavalkoinen Green Border on toteutettu dokumentaarisella otteella. Sitä katsoessa ei ajattele, että tällaista on Euroopan rajalla. Triptyykkielokuvan ensimmäisessä osuudessa, joka tapahtuu rajavyöhykkeellä, tunnelma on ennemminkin maailmanloppumainen.
Katsoja voi tulkita tapahtumissa kaikuja maailmansodan ajalta. Yhdessä tarinajuonteista päähenkilöt ovat laittomiin väkivaltaisuuksiin ryhmäpaineen alla taipuva rajavartija ja hänen vaimonsa. Toisessa keskushenkilö on psykoterapeutti, joka todistaa maahantulijalapsen kuoleman.
Ihmisarvon katoaminen
Suomen ensiesityksensä Green Border sai Helsingissä Refugee Film Festivalilla marraskuun alussa. Keväällä se tulee englanninkielisellä nimellään elokuvateatterilevitykseen.
Ajankohtaisuus myös suomalaisittain lyö heti alkuminuuteilla. Maahantulijoita nähdään lennolla Turkista Valko-Venäjälle.
Puolan kautta Ruotsiin sukulaisten luo pyrkivä syyrialaisperhe ja koulutettu afgaaninainen keskustelevat. Bashir, jota näyttelee syyrialaispakolainen Jalal Altawil, kertoo terroristijärjestö Isisin väkivallasta. He eivät tiedä olevansa huijattuja pelinappuloita, joita valkovenäläiset ja salakuljettajat käyttävät hyväkseen.
Puolassa rajavartijat kuuntelevat esimiestensä paasausta siitä, kuinka rajan takaa tulevat ovat Putinin aseita. Eivät ihmisiä, vaan vihollisen välineitä. Hollandin elokuva näyttää, millaisin keinoin ihmisarvo saadaan katoamaan.
---
Juttua on korjattu klo 15.18: Ohjaajan etunimi on Agnieszka, ei Agniezska. Nimi korjattu myös otsikosta ja kuvatekstistä.