Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen kuvaa STT:lle EU-komission esitystä uudesta EU-budjetista hyvin kunnianhimoiseksi. Budjettiesitystä ohjaa Miettisen mukaan vahvasti nykyinen maailmanpoliittinen tilanne, jossa EU:sta halutaan tehdä vahvempi geopoliittinen toimija.
Erityisesti budjetin reilu kasvattaminen herätti tutkijan huomion.
EU-komissio esittää EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli EU-budjetin tuntuvaa kasvattamista noin 2 000 miljardiin euroon vuosille 2028–2034.
Nykyinen budjetti on noin 1 200 miljardia.
Miettisen mukaan budjetin nostamisen osaselityksenä on todennäköisesti se, että EU:n yhteisvelkaa täytyy alkaa maksaa takaisin vuodesta 2028 alkaen.
Toisaalta Miettinen muistuttaa, että tämä on myös tyypillistä komission ensimmäiselle esitykselle budjetista.
– Tämä on sellainen keskustelunavaus, josta lähtee yleensä liikkeelle kahden ja puolen vuoden prosessi, jossa sitten jäsenmaat ja parlamentti saavat vaikuttaa budjetin sisältöön.
Leikkauksia aluekehitys- ja maataloustukiin
Toinen merkittävä ero esityksessä aiempiin EU-budjetteihin verrattuna on aluekehitys- ja maatalouspolitiikan ohjelmien yhdistäminen. Ohjelmien osuus koko budjetista esityksessä on hieman alle puolet. Aiemmin ohjelmat ovat kattaneet noin kaksi kolmasosaa koko EU:n budjetista.
Sen sijaan painoarvoa budjettiesityksessä annetaan nyt enemmän muille kohteille kuten kilpailukyvylle ja tutkimukselle. Budjetin rahaa ohjataan muun muassa EU:n kilpailukyvyn parantamiseen noin 410 miljardin euron kilpailukykyrahastolla. Tästä rahastosta noin 131 miljardia ohjataan puolustukseen ja avaruusohjelmaan, mikä on komission mukaan viisi kertaa suurempi summa kuin nykyisin.
Miettisen mukaan budjetissa onkin nähtävissä eräänlainen käännekohta aiempaan.
– EU-budjetti on historiallisesti rakentunut tällaiselle solidaarisuusajatukselle eli kun sisämarkkinat kehittyvät, niin tuetaan sitten vähemmän kehittyneitä alueita ja maataloutta. Tässä se painopiste on kuitenkin enemmän siihen suuntaan, että pyrittäisiin vastaamaan näihin uudenlaisiin haasteisiin, eikä pelkästään tehdä aluepolitiikkaa, hän sanoo.
Ehdollisuus voi herättää närää
Komissio ehdottaa esityksessään myös Miettisen mukaan aiempaa vahvempaa ehdollisuutta rahojen jakamiseen.
– Komissio ehdottaa ainakin tässä vaiheessa vähän samantyyppistä mekanismia kuin elpymisvälineessä. Siinä on sekä mahdollisuuksia että totta kai riskejä. Tällä kaudella olemme esimerkiksi nähneet, että tämä oikeusvaltiomekanismi on toiminut Unkarin kohdalla, kun Unkarilta on pidätetty isoja määriä varoja.
Toisaalta asia voi herättää Miettisen mukaan kysymyksiä siitä, onko aiempaa kovempi ehdollisuus oikea tapa ohjata rahojen käyttöä sekä varmistaako se varojen suuntautumisen oikeisiin kohteisiin.
– Se ei tietysti ole vieläkään pomminvarmaa. Yleensä tutkijat ajattelevat, että rahoitusta tulisi kohdentaa ennen kaikkea sellaisiin kohteisiin, joissa Euroopan tason lisäarvo on kaikista suurin ja tässä esimerkiksi nämä vahvat panostukset tutkimuksen ja innovaation rahoitukseen ovat sellaisia, jotka vastaavat tähän tarpeeseen.
Suomi voi menettää tukia
Suomen osalta budjetti vastaa Suomen pitkän ajan linjaan siitä, että budjettia lähdetään uudistamaan enemmän aidosti yhteiseurooppalaisiin kohteisiin, Miettinen uskoo.
Toisaalta Suomi voi jäädä saamatta rahoitusta sille aiemmin tärkeiltä kohteilta kuten aluekehitys- ja maataloustuista.
– Erityisesti Itä-Suomi ja Lappi ovat olleet näissä keskeisiä tuensaajia ja tämä ehdotus ei vielä ihan täysin vastaa siihen, että mikä Suomen mahdollinen saanti tässä tilanteessa on, mutta tämä tulee varmasti vielä tarkentumaan.