Maanantaiaamu, tehtävänäni on ajaa ylinopeutta. Istun Vantaan Kaivokselassa Lexuksen rattiin, käynnistän auton ja ajan parkkipaikalta julkiselle tielle. Rajoitus tiellä on vaatimattomat 10 kilometriä tunnissa, mutta aion testimielessä ylittää rajapyykin.
Painan siis kaasua, mutta jo 11 kilometrin tuntinopeudessa alkaa tapahtua kummia. Auto alkaa pitää piippaavaa ääntä. En ole rikkonut autoa, olen vain rikkonut tieliikennelakia, ja auto antaa minun kuulla siitä kunniani.
Euroopan unioni vaatii nyt ylinopeutta rajoittavan varusteen olevan kaikissa sen alueella myytävissä uusissa autoissa. Sääntely on ollut voimassa heinäkuun alusta lähtien. Vaadittava niin kutsuttu älykäs nopeusavustin (ISA) eroaa aiemmin esimerkiksi mopoissa ja kuorma-autoissa vaadituista rajoittimista siten, että sen tulee olla vakiovarusteena integroituna ajoneuvon järjestelmään.
Autovalmistajille Euroopan unioni tarjoaa neljä erilaista vaihtoehtoa sen suhteen, millainen älykäs nopeusavustin voi olla. Vaihtoehdoista kaksi ei vaikuta nopeuteen, vaan antaa kuljettajalle merkin hidastaa, esimerkiksi äänellä tai tärinällä. Varoitus ei kuitenkaan saa asetuksen mukaan olla liian pitkä, jottei se häiritse kuljettajan keskittymistä.
Aktiivisesti nopeuteen vaikuttavia vaihtoehtojakin löytyy. Niitä ovat ylinopeuteen reagoiva kaasupoljin, joka nopeusrajoituksen ylittyessä painaa kuljettajan jalkaa taaksepäin, sekä automaattisesti nopeutta laskeva toiminto.
Avustin käynnistyy auton käynnistyessä
Japanilaisen autonvalmistajan Toyotan omistuksessa oleva Lexus on päätynyt asentamaan omiin malleihinsa ääniärsykkeen. Merkin asiakaspäällikkö Lasse Sivunen avaa Vantaan toimipisteellä yhden auton oven esitelläkseen järjestelmää käytännössä.
Auton keulassa sijaitseva kamera poimii nopeusrajoitukset liikennemerkeistä mittaritauluun. Jos esimerkiksi lumen takia nopeusrajoitukset ovat talvella peitossa, hakee auto alueella olevan rajoituksen siihen asennetun navigaattorin tiedoista.
Nopeusrajoituksia seuraavaa teknologiaa on ollut autoissa jo ennen Euroopan unionin uutta säädöstä. Nyt siihen sidottu nopeusavustin kuitenkin muuttaa teknologian luonteen passiivisesta aktiiviseksi.
Käyn kuvaajan kanssa autoon sisään ja painan käynnistysnappia. Tämä on se hetki, kun ISA aktivoituu.
– Nopeusavustin käynnistyy jokaisen auton käynnistyksen yhteydessä. Sen jälkeen kuljettaja voi sen itse sulkea, mutta pysyvästi sitä ei saa pois päältä, Sivunen mainitsee.
Koska olemme tulleet testaamaan järjestelmää, emme kytke sitä pois päältä.
Sivunen ei osaa sanoa, miksi Lexus on päätynyt asentamaan juuri kyseisen vaihtoehdon autoihinsa, eikä osaa ottaa kantaa siihen, mihin vaihtoehtoon kilpailevat yritykset ovat päätyneet.
Järjestelmä luonteeltaan vahvasti kehottava
Jatkamme kuvaajan kanssa matkaa. Kiihdyttäessämme Kehä III:lle rajoitus on 80 kilometriä tunnissa, mutta kehätiellä rajoitus nousee sadan kilometrin tuntinopeuteen. Kiihdytyskaistalla auto piippaa kolme kertaa, koska ylitän sallitun nopeuden. Hetken päästä ääni toistuu.
Ääni tuo mieleen turvavyön kiinnittämisestä muistuttavan ärsykkeen. Nopeudesta kertova varoitus on kuitenkin vaikeammin ennakoitavissa, koska en käytä vakionopeudensäädintä. Nopeutemme nousee silloin tällöin muutaman kilometrin liian nopeaksi, ja järjestelmä reagoi siihen välittömästi.
Auton käynnistyttyä nopeusavustimen voi halutessaan sulkea kahdella eri tavalla. Joko ottamalla pois käytöstä liikennemerkkejä valvovan ominaisuuden tai sitten kytkemällä itse varoitusäänen pois päältä. Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto (ETSC) on kritisoinut uutta järjestelmää riittämättömäksi.
– ISA niin sanotusti vahvasti kehottaa ajamaan nopeusrajoituksen mukaan. Tällä hetkellä hyväksyttyjen rajoitinten suurin haaste on se, että järjestelmä on vielä helposti kuljettajan ohitettavissa, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti kommentoi STT:lle.
"Auto on kuin konsertti"
Yhteyspäällikkö muistaa nähneensä aiheesta puheenvuoroja, joissa uudistukset eivät ole herättäneet pelkkää kiitosta. Hän mainitsee, että uuden vakiovarusteen asentamisen uskotaan nostavan autojen hintoja. Ruutti kuitenkin uskoo, että vaaditun teknologian yleistyessä hinnoittelu pysyy ennallaan.
Lexuksen asiakaspäällikkö mainitsee edustamansa yrityksen myös saaneen palautetta järjestelmästä asiakkailtaan. Enimmäkseen palaute on ollut kielteistä.
– Asiakkaiden suunnalta on muun muassa sanottu, että tämä on taas yksi askel kohti holhousyhteiskuntaa tai että piippausääni on ärsyttävä, auto on kuin konsertti. En ole kuitenkaan kuullut, että uudistuksen takia auto olisi jätetty hankkimatta, Sivunen sanoo.
Hän uskoo, että uudistukseen totutaan ajan kanssa samalla tavalla kuin turvavyön kiinnittämistä vaativaan merkkiääneen, jota jo nykyisin pidetään lähes itsestäänselvyytenä.
Tulevaisuus kiinni poliitikkojen tahtotilasta
Ruutti mainitsee, että säädöksen läpivienti on pitkään jatkuneen työn tulos. ISA on tullut pakolliseksi jo vuoden 2022 heinäkuussa markkinoille tulleisiin uusiin ajoneuvomalleihin, mutta vasta nyt vaatimus laajenee kauppoihin myytäväksi tuleviin malleihin.
Hänestä kyseessä on eräänlainen välivaihe, sillä seuraavaksi tavoitteena onkin saada läpi oikeasti ajoneuvon nopeutta rajoittava järjestelmä. Aikaikkunaa hän ei kuitenkaan osaa nimetä.
– Siinä on kyse sattumasta, että sopiva poliittinen tahtotila ja tekniikan kehitysvaihe ovat osuneet nyt samaan aikaan. Mutta hallitukset vaihtelevat, joten on mahdotonta sanoa, onko tahtotilaa enää parin vuoden päästä, Ruutti sanoo.
Sivunen on kuullut huhuja siitä, että lainsäädäntöä haluttaisiin viedä tähän suuntaan. Hän ei koe ajatusta hyvänä.
– Turvallisuus kuitenkin alkaa penkin ja ratin välistä.