Suomi saattaa joutua avaamaan uudelleen haun Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO) nimitettävistä valtuutetuista suomalaissyyttäjistä. EPPO aloittaa virallisesti toimintansa tänään tiistaina, mutta suomalaisia jäsenmaan tasolla toimivia syyttäjiä ei sen riveissä vielä ole.
Syynä on erimielisyys siitä, voiko jäsenvaltio nimetä viraston palvelukseen syyttäjiä, jotka voisivat jatkaa myös kansallisten juttujen hoitamista vai pitääkö syyttäjien olla kokoaikaisesti viraston palveluksessa.
Suomi on lähtenyt siitä, että se nimeää virastoon kaksi syyttäjää, jotka voivat jatkaa myös kansallisten juttujen hoitamista eli toimia EPPO:n palveluksessa vain osan työajastaan.
Virkojen täyttäminen on kestänyt myös Slovenialla. EPPO:n pääsyyttäjä, romanialainen
Suomi lähtee kuitenkin edelleen siitä, että sen nimeämät syyttäjät jatkavat myös kansallisten juttujen hoitamista. Haku paikkoihin sulkeutui jo viime syksynä, mutta rekrytointipäätöksiä ei ole vielä tehty, koska neuvottelut EPPO:n kanssa ovat kesken.
Lainsäädäntöneuvos
– Jos neuvottelujen tuloksena on malli, joka ei riittävästi vastaa aiempaa hakuilmoitusta, haku jouduttaneen avaamaan ainakin osittain uudelleen. Oletettavaa kuitenkin on, että hakijoilla on kiinnostusta myös mahdolliseen uuteen hakuun, koska perusasetelma on samanlainen kuin aiemmin. Ensimmäiseen hakuun tuli kymmenkunta hakemusta, Rautio kertoo.
Suomi vetoaa kannassaan EPPO:n perustamisasetukseen.
– Asetukseen on kirjattu niin sanottu kaksoishattumalli erityistarpeita varten. Arvioimme, että suomalaissyyttäjille tulee hoidettavaksi niin vähän EPPO-juttuja, vain muutamia vuosittain, että täysipäiväinen toiminta ei olisi mielekästä EU:n ja Suomen varojen käytön eikä syyttäjien työn näkökulmasta. Siksi lähdemme siitä, että syyttäjillämme pitäisi säilyä oikeus hoitaa myös kansallisia juttuja, Rautio perustelee.
Raution mukaan syyttäjien nimittämiselle ei ole ehdotonta takarajaa. Neuvotteluja on käyty viime ajat tiiviisti ja niihin on osallistunut EPPO:n lisäksi komissio.
– Komissio on toiminut asiassa eräänlaisena välittäjänä, koska sitäkin kiinnostaa kompromissin saavuttaminen. Toivomme, että asia saadaan maaliin viimeistään kesän aikana.
EPPO:n tehtävänä on tutkia ja toimia syyttäjäviranomaisena EU:n varojen väärinkäyttöön liittyvissä rikoksissa. Syytteet nostetaan ja jutut istutaan kansallisissa tuomioistuimissa riippuen siitä, missä epäillyt rikokset ovat tapahtuneet.
– Voi olla myös rajat ylittäviä, useisiin valtioihin liittyviä juttuja, joiden osalta katsotaan, mihin maahan kytkennät ovat suurimmat, Rautio selvittää.
Suomen EPPO-syyttäjät nimittää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä.