Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala katsoo, että Suomen jälkipeli yritysvastuusääntelyn valmistelussa ei lopulta vaurioittanut suuresti uusia velvoitteita. Hautala arvioi asiaa STT:lle Strasbourgissa, jossa Euroopan parlamentti puolsi keskiviikkona uutta sääntelyä selvin luvuin.
Hautala on jättämässä Euroopan parlamentin kesällä. Hän on työskennellyt pitkään sen puolesta, että saisi lisättyä yritysten vastuuta ilmastosta ja ympäristöstä.
Ympäristövastuudirektiivi edellyttäisi EU-maita huolehtimaan, että suuryitykset ovat tulevaisuudessa vastuussa koko toimitusketjunsa kielteisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten lopettamisesta tai lieventämisestä. Unionin maiden on kuitenkin vielä hyväksyttävä sääntely virallisesti.
Direktiivin pitäisi suojata muun muassa lapsityövoiman käytöltä, orjuudelta, työvoiman hyväksikäytöltä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseltä.
– Se on se ajatus, että voitaisiin luottaa siihen, että yritykset tuottavat vastuullisesti ja reilusti palveluja ja tuotteita, Hautala sanoo.
Hautala: Ei kehuja Suomen toiminnasta
Yritysvastuusääntelyn sisältöä jouduttiin muokkaamaan vielä hyvin myöhäisessä vaiheessa uusiksi Euroopan unionin jäsenmaiden vaatimuksesta. Pelin avasi Saksa, ja perässä tuli Italia.
Suomi tarttui ryhmäkanneoikeuteen. Sillä tarkoitetaan vahinkoa kärsineiden mahdollisuutta nostaa kanne yhdessä yritystä vastaan.
Hautala ei anna kehuja Suomen toiminnasta.
– Siinä Suomi tarttui asiaan, jolla oli tarkoitus parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien haitankärsijöiden oikeudellista asemaa, hän sanoo.
Lopulta Suomen toiminta ei Hautalan mukaan suuremmin vaurioittanut sääntelyä, koska Suomen hyväksymään kompromissiin jäi mahdollisuus edustajakanteen nostamiseen.
– Joka tarkoittaa sitä, että jokin ammattiliitto tai oikeusasiamies-tyyppinen instituutio tai jokin iso järjestö voi oletettujen haitankärsijöiden nimissä lähteä ajamaan niitä juttuja, hän sanoo.
Katse koko ketjuun
Onko Hautala tyytyväinen lopputulokseen sen jälkeen, kun sääntelyä lievennettiin jäsenmaiden vaateista vielä aivan loppumetreillä?
Lopputulos on tyydyttävä, Hautala katsoo. Suurimmat muutokset koskevat sitä, minkä kokoisia yrityksiä sääntelyn piiriin tulee.
Vaikka vastuu seurannasta on tulossa vain suuryrityksille, niille tulisi velvoite tarkkailla koko arvo- ja alihankintaketjua. Hautala uskookin yritysmaailman jo sisäistäneen laajemmin, että arvo- ja hankintaketjujen kautta sääntely tulee joka tapauksessa koskemaan muitakin kuin suurimpia yrityksiä.
Uusi direktiivi on tuomassa velvoitteita EU:ssa toimiville emoyhtiöille ja yrityksille, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron maailmanlaajuinen liikevaihto. Lisäksi velvoitteita tulisi muun muassa EU:n ulkopuolisille yrityksille, joilla on 450 miljoonan euron liikevaihto EU-alueella.
Velvoitteiden rikkomisesta voisi seurata sakot, joiden suuruus olisi enintään viisi prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta nettoliikevaihdosta.
Direktiiveillä säädetään EU-maita koskevista velvoittavista tavoitteista. Maat saavat kuitenkin itse päättää, miten ja millaisella lainsäädännöllä tavoitteet toteutetaan.