EU-maat pääsivät keskiviikkona poliittiseen sopuun EU:n talouspoliittisten sääntöjen uudistamisesta. Virallisen hyväksynnän jälkeen maat neuvottelevat yhä sääntelyn lopullisesta muodosta EU-komission ja Euroopan parlamentin kanssa.
Sopu syntyi valtiovarainministerien videokokouksessa, jossa Suomea edusti Riikka Purra (ps.).
Käytännössä EU:n vanhat tutut velkasäännöt pysyvät yhä. Velan määrä ei siis saisi ylittää 60:ta prosenttia ja alijäämä kolmea prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tosiasiassa monet EU-maat – Suomi mukaan lukien – ovat ylittäneet esimerkiksi velan haamurajan, ja siksi uusilla säännöillä pyritään saamaan maille aiempaa yksilöllisempi polku kohti hyväksyttävää tilannetta.
Kovimmat väännöt käytiin siitä, kuinka tiukoin toimin varmistetaan velan vähentyminen. Neuvottelujen loppumetreillä sovun saaminen kulminoitui tiukan talouskurin ystävänä tunnetun Saksan ja enemmän poikkeuksia hamunneen Ranskan väliseksi mittelöksi.
– Se on kompromissi. Monet jäsenvaltiot totesivat, että se ei ole niiden unelma, mutta se on hyväksyttävissä, Purra kuvasi sopua.
Suomi halusi turvalausekkeita
Suomen tavoitteena olivat tiukat säännöt, jotka ovat toteutumiskelpoiset. Tämä tarkoitti talouden tarkkailuluokan eli liiallisen alijäämän menettelyn säilymistä ja turvalausekkeita, joilla varmistetaan velka- ja alijäämäkehityksen pysyminen oikeilla urilla aiempaa maakohtaisemmasta tarkastelusta huolimatta.
Nyt maiden velkasuhteen tulee pienentyä sovitussa ajassa prosenttiyksiköllä, mikäli velan määrä ylittää 90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos velan määrä puolestaan on 60–90 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, velkasuhteen tulisi pienentyä 0,5 prosenttiyksiköllä.
Liiallisen alijäämän menettely voi käynnistyä, jos alijäämä ylittää 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuitenkin alijäämä tulisi pitää sovittujen turvalausekkeiden mukaan 1,5 prosentissa.
Ranskan johtama maaryhmä halusi siirtymäajan uusille vaateille. Siksi aluksi muun muassa uskottavaksi katsottavien uudistusten avulla neljän vuoden tarkastelujakson voi venyttää seitsemäksi, mikä helpottaa aikapainetta.
Myöskään kovat korkomenot eivät vapauta maita sopeutusvelvoitteelta, mutta alkuvaiheessa niitä ei pyydettäessä huomioida tarkastelussa.
Tarkkailuluokka uhkaa
Myös Suomi kuuluu tällä hetkellä maihin, joilla esimerkiksi raja 60 prosentin velkasuhteesta on ylittynyt. Suomen velkasuhde on tänä vuonna noin 75 prosenttia ja alijäämänkin ennustetaan ensi vuonna ylittävän kolmen prosentin haamurajan.
Käytännössä tarkkailuluokka uhkaa siis Suomeakin. Siitä voi seurata sakkoja, joita tosin ei ole toistaiseksi annettu.
Purra sanoi jälleen, että EU-sääntöjen ja hallitusohjelman tavoitteiden takia Suomessa tarvitaan lisätoimia talouden tasapainottamiseksi.