EU-komissio esittää 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990.
Lisäksi komissio esittää, että osan päästövähennyksestä voisi hoitaa EU:n ulkopuolelta ostetuilla hiilikrediiteillä.
Esitys esiteltiin samalla viikolla, kun useat eurooppalaiset ovat tunteneet arjessaan lämpenevän ilmaston vaikutukset. Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja. Myös Brysselissä, jossa esitys julkistettiin, lämpötilat olivat yli 30 asteen keskivikkona.
– Olemme kokoontuneet tänne hyvin kuumana päivänä, mikä lienee osuvaa, ilmastokomissaari Wopke Hoekstra sanoi tiedotustilaisuudessa.
Komissio on asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä, joten vuosi 2040 on välitavoite matkalla tähän. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä olisi vähennettävä vähintään 55 prosentilla.
EU-komission mukaan uudella ilmastotavoitteella haluaan myös vauhdittaa vihreitä investointeja ja tehdä sijoittamisympäristöstä ennustettavampi niille.
– Kun eurooppalaiset tuntevat yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksen, he odottavat toimia. Myös teollisuus ja sijoittajat haluavat selkeän suunnan. Tänään osoitamme halumme sitoutua Euroopan talouden hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.
Joustoista kritiikkiä
Komissio on jo aiemmin esitellyt keinoja päästä ilmastotavoitteisiin, muun muassa puhtaan energian ohjelman.
Uusi esitys sisältää jäsenmaille mahdollisuuksia joustoihin, kuten kansainvälisten hiilikrediittien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaisi päästövähennystoimien ulkoistamista kehittyviin talouksiin. EU-maat voisivat käytännössä rahoittaa päästövähennyshankkeita kolmansissa maissa ja kirjata päästövähennykset itselleen. Nämä voivat olla noin kolme prosenttia jäsenmaiden päästövähennyksistä.
Tämä on herättänyt jo jonkin verran kritiikkiä esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä.
Eurooppalaisten ilmastojärjestöjen kattojärjestö Can Europe kutsui komission esitystä tärkeäksi askeleeksi, joka jää silti vajaaksi.
– Vaikka EU on ollut historiallisesti yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista viimeisten satojen vuosien aikana, se näyttää nyt pyrkivän ostamaan tiensä ulos ilmastovastuustaan ja siirtämään taakan globaalin etelän ja historiallisesti vähäpäästöisten maiden kannettavaksi. Tämä pahentaa entisestään globaalia epätasa-arvoa, järjestö sanoi.
Esityksessä on muitakin joustoja hiilikrediittien lisäksi. Näitä ovat esimerkiksi pysyvien hiilivarastojen luomisen hyväksyminen osaksi EU:n päästökauppaa sekä komission lupaus suuremmasta joustavuudesta siinä, miten jäsenmaat saavat siirrellä päästövähennyksiä eri sektoreiden välillä.
EU-komissio on aiemmin esitellyt muun muassa puhtaan teollisuuden ohjelman ja kohtuuhintaista energiaa koskevan toimintasuunnitelman. Nämä kytkeytyvät osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.
Multala: Suomi tukee päästövähennystavoitetta
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.
Multalan mukaan komission ehdotus on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa.
– Pitkäjänteinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja se luo vakautta yrityksille tehdä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, Multala painottaa tiedotteessaan.
Multalan mukaan Suomen näkökulmasta on ollut tärkeää, että komission ehdotuksen mukaan maankäyttösektorin epävarmuudet tullaan huomioimaan vuoden 2040 tavoitteen toimeenpanossa.
Multalan mukaan Suomen näkökulmasta merkittävää on myös teknologianeutraalius eli se, että päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ei aseteta etukäteen rajoituksia tai suosita tiettyjä teknologioita.
Sektorien välisistä joustoista apua Suomelle?
Multala ei tiedotustilaisuudessaan lähtenyt arvioimaan EU-komission esityksen vaikutuksia Suomen metsäsektorille, sillä esityksen yksityiskohdat tarkentuvat vielä jatkossa. Multalan mukaan komission esittämät eri sektorien väliset joustot voivat kuitenkin auttaa maankäyttösektorin päästövähennysten saavuttamisessa.
Käytännössä eri sektorien väliset joustot voisivat tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päästövähennystoimien hidasta etenemistä maankäyttösektorilla voitaisiin kompensoida ripeämmillä toimilla tieliikenteessä tai rakennusten energiatehokkuudessa.
– Tähän kysymykseen ei pystytä vielä täsmällisesti vastaamaan, koska tämä ehdotus tarkentuu vielä tästä, Multala sanoi.
Multalan mukaan EU:n yhteisen kannan lukkoon lyömisellä on kiire, sillä se pitää saada valmiiksi ajoissa ennen Brasilian Belemissä marraskuussa järjestettävää seuraavaa YK:n ilmastokokousta.
EU:n puheenjohtajamaa Tanskan tavoitteena on, että päätös 90 prosentin tavoitteesta tehdään ylimääräisessä ympäristöministerien kokouksessa syyskuussa.
– Tässä prosessissa pitää päästä nyt todella nopeasti eteenpäin, Multala painotti.
Vihreät mepit: Hyvä tavoite, mutta sisältää myös viherpesua
Vihreät europarlamentaarikot Maria Ohisalo ja Ville Niinistö pitävät EU:n korkean ilmastotavoitteen hyötyjä kirkkaina, mutta suhtautuvat varauksella osaan komission keinoista tavoitteen saavuttamiseksi.
Niinistön mukaan EU:n ulkopuolelta ostettavat päästövähennykset ohjaavat rahaa pois Euroopassa tarvittavista investoinneista.
– Komission esitys on lähellä tieteen suosituksia, mikä on enemmän kuin mihin EU on koskaan aiemmin kyennyt asettaessaan uusia ilmastotavoitteita. Valitettavasti esityksessä on silti mukana erittäin epävarmoja keinoja ja suoranaista huijausta. Joustavat keinot saavuttaa tavoite on perustettava kestävälle pohjalle, Niinistö totesi tiedotteessa.
EU matkalla kohti vuoden 2030 tavoitetta
Komissio kertoi toukokuussa, että EU näyttää olevan matkalla kohti vuoden 2030 ilmastotavoitteensa saavuttamista.
Vuoteen 2030 mennessä unionin päästöt voivat vähentyä 54 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Arvio perustuu jäsenmaiden toimittamien energia- ja ilmastosuunnitelmien tarkasteluun. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että jäsenmaat toteuttavat kaikki nykyiset ja suunnitellut kansalliset toimenpiteet ja EU:n politiikkatoimet.
Päästöjä oli toukokuun arvion mukaan saatu leikattua jo 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Kansalaiset haluavat ilmastopolitiikkaa
Komission esitys menee nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin puntaroitavaksi. Jos se hyväksytään, se kirjataan osaksi komission ilmastolakia. Poliittisen ilmapiirin muututtua osassa jäsenmaiden hallituksista ja myös EU–parlamentissa on noussut vastustusta ilmastotoimia vastaan ja esimerkiksi pyyntöjä niiden viivästyttämisestä. Edessä voi siis olla vielä paljon poliittista vääntöä.
Sen sijaan kansalaisilta ilmastotoimet saavat Eurobarometrin kyselyn mukaan runsaasti tukea. Kesäkuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja 81 prosenttia tukee EU:n tavoitteita hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.