EU-komissio suosittelee, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on saada EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Komissio katsoo, että ilmastoon liittyvät taloudelliset vahingot Euroopassa ovat olleet arviolta 170 miljardia euroa pelkästään viimeisten viiden vuoden aikana. Vaikutusarviossa myös katsotaan, että toimimattomuuden aiheuttama ilmaston lämpeneminen voisi vähentää EU:n bruttokansantuotetta ainakin noin 7 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.
Komission mukaan päästöjen vähentäminen suosituksen mukaisesti vaatii useiden edellytysten täyttymistä. Lähtökohtana on nykyinen sääntely, jotta päästöjä voidaan vähentää vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Myös kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnosten päivittäminen on keskeinen tekijä, komissio katsoo.
Suomella tehtävää hiilinieluissa
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä huomauttaa komission tuoreen tavoitteen osuvan Euroopan ilmastopaneelin neuvoman 90–95 prosentin nettopäästöjen vähennystavoitteen alarajoille. Tätä myöten tavoitteen voi siis yhä katsoa pysyvän linjassa paneelin neuvonnan kanssa.
Komission tiedonannon jälkeenkin yksityiskohtia tulevasta uupuu yhä, joten sen vaikutuksia Suomen vuosien 2031–2040 päästövähennys- ja hiilinieluvaatimuksiin on toistaiseksi vaikea hahmottaa.
Seppälä katsoo Suomen omien tavoitteiden olevan pääpiirteittäin hyvässä linjassa, vaikka joitain muutoksia Suomessa voidaan joutua tekemään. Suomen ja muiden maiden olisi kuitenkin saavutettava omat vuoden 2030 tavoitteensa, jotta EU:n asettama tavoite on riittävän kunnianhimoinen.
Vaikeinta Suomen tavoitteiden saavuttamisessa on maankäyttösektorilla, joka paljastui hiilinielujen kannalta huonompikuntoiseksi kuin on luultu.
Myös liikenteen fossiilisten polttoaineiden päästövähennyksissä ja maatalouden päästövähennyksissä tarvitaan konkreettisia lisätoimia, Seppälä katsoo. Hyvän arvosanan hän antaa päästökaupan piiriin kuuluvien isojen teollisuus- ja energiatuotantolaitosten päästökehitykselle.
– Niissähän päästöt ovat vähentyneet ja vähentyvät todella hyvin, Seppälä sanoo.
Päästövähennyksiä ja hiilenpoistoa
Myös komissio katsoo maita erittelemättä, että 90 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä päästövähennyksiä että hiilenpoistoa. Näin ollen tarvitaan hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioiden ottamista käyttöön ja talteen kerätyn hiilen hyödyntämistä teollisuudessa.
Komission arvion mukaan siirtymään on vuosiin 2011–2020 verrattuna investoitava vuosittain 1,5 prosenttia lisää suhteessa bruttokansantuotteeseen siirtämällä resursseja pois vähemmän kestävistä käyttötarkoituksista, kuten fossiilisten polttoaineiden tuista. Suurin osa vaadittavista investoinneista tulee yksityiseltä sektorilta, komissio huomauttaa.