Unkari ei aio tukea ehdotusta, jossa Venäjältä jäädytettyjen varojen korkotuottoja käytettäisiin Ukrainan tukemiseen, kertoo Politico.
Asiasta kertoi Unkarin pääministerin Viktor Orbanin neuvonantaja Balazs Orban. Hänen mukaansa Unkari ei halua sekaantua sotiin, joten se ei halua lähettää Ukrainalle aseita. Balazs Orban ei ole sukua pääministerille.
EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell on ehdottanut, että jäädytetyistä venäläisvaroista saatuja tuottoja käytettäisiin Ukrainan tukemiseen. Ehdotuksessa niistä 90 prosenttia ohjattaisiin Ukrainalle Euroopan rauhanrahaston kautta ja 10 prosenttia EU:n omasta budjetista.
Rauhanrahasto on EU-budjetin ulkopuolinen väline, jonka kautta EU:n jäsenmaat voivat hakea korvausta Ukrainalle lähetetystä aseavusta.
Huippukokoukseen Brysseliin saapunut pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aiemmin, ettei pidä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Unkari saattaa aiheuttaa ongelmia Ukrainan uusissa tukipäätöksissä.
– Päätöksellä on olemassa kaikki perusteet, ja komissio on tehnyt hyvän esityksen. Minusta päätös pitää saada aikaan. Jos Unkari aiheuttaa ongelmia, ongelmat pitää ratkaista. He eivät voi tässäkään kokouksessa asettua kaikkia muita vastaan, Orpo sanoi.
Viron pääministeri Kaja Kallas taas sanoi kokoukseen saapuessaan, että hän toivoisi vielä enemmän tukea Ukrainalle. Hänen mielestään jäädytettyjen varojen käyttö on kuitenkin tärkeä seuraava askel.
Myös joulukuun huippukokouksessa Unkari asettui Ukrainan 50 miljardin tukipäätöstä vastaan, mutta taipui lopulta asiaan tammikuussa pidetyssä kokouksessa.
Yhteisvelka palasi pöydälle
EU-johtajat käsittelevät kokouksessaan useita vaihtoehtoja Ukrainan tukemiseksi.
Toinen kokouksen kuuma peruna on se, miten Euroopan omaa puolustusta voidaan kohentaa Venäjän uhan leijuessa maanosan yllä.
Osana tätä näkemyksiä jakava EU:n yhteisvelka on palannut keskusteluihin.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisi hiljattain mielipidekirjoituksen, jossa tämä vaati eurooppalaisten velkakirjojen liikkeellelaskua esimerkiksi kalustohankintoihin. Financial Times kertoi torstaina, että myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron kannattaisi ajatusta.
Yhteisvelka ei kuitenkaan ole millään tapaa helposti nieltävä päätös jäsenmaiden keskuudessa. Esimerkiksi Suomen pääministeri Orpo sanoi kokousta edeltävänä iltana kansainväliselle medialle, että vaikka puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen tarvitaan lisää rahaa, yhteisvelka on vaikea asia. Viro taas on suhtautunut asiaan mediatietojen mukaan myönteisesti.
Kokouksessa on esillä myös Suomen aloitteesta tehty ja usean muun EU-maan tukema ehdotus Euroopan investointipankin (EIP) roolin vahvistamisesta EU:n puolustuksen tukemiseksi. Maat katsovat, että EIP:n rahoitusta voitaisiin käyttää paljon nykyistä laajemmin puolustusteollisuuden hankkeisiin.
EIP:stä on kirjaus STT:n näkemässä ja tiistaille päivätyssä kokouksen päätelmäluonnoksessa. Paperissa olevan muotoilun mukaan EIP "kutsutaan muuttamaan lainanantopolitiikkaansa puolustusteollisuutta kohtaan".
Orpo: Gaza-päätelmät välttämättömiä
Orpo sanoi odottavansa pitkää huippukokousta, koska aiheita on paljon. Asialistalla ovat Ukrainan lisäksi muun muassa maatalous, EU:n laajentuminen ja Gazan tilanne.
Kokouksen aluksi EU-johtajat kävivät keskustelun YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa.
Guterres vaati, että maailmalla ei tulisi olla käytössä kaksoisstandardeja suhteessa Gazaan. Hänellä oli synkkä tilannekuva maailmasta ylipäätään.
– Meillä vallitsee rankaisemattomuuden tila, jossa jokainen maa ja aseistautunut ryhmä ajattelee, että ne voivat tehdä mitä haluavat, koska eivät joudu vastuuseen, Guterres sanoi.
Guterres myös vaati EU:ta ottamaan aktiivisen roolin maailman kriisien ratkaisussa. Hänen mukaansa rauha on välttämätöntä saada aikaan Ukrainaan ja samoista syistä myös Gazaan.
– Meillä ei tulisi olla kaksoisstandardeja, hän sanoi.
Hän huomautti, ettei ole YK:n pääsihteeriuransa aikana koskaan aiemmin nähnyt sellaista siviiliuhrien määrää kuin Gazassa.
"Ihmisyyden epäonnistuminen"
Josep Borrell taas sanoi toivovansa, että EU-johtajat vaativat Israelia sallimaan ruokakuljetukset Gazaan.
– Kyse ei ole humanitaarisesta kriisistä vaan ihmisyyden epäonnistumisesta. Kyse ei ole maanjäristyksestä tai tulvasta vaan pommituksesta, hän sanoi.
Pääministeri Orpo sanoi kokoukseen saapuessa pitävänsä välttämättömänä, että Gazasta saadaan kirjaus kokouksen päätöslauselmiin.
EU:n sisällä on ollut hajontaa suhtautumisessa Israeliin ja Gazaan. Erityisesti Espanja, Belgia ja Irlanti ovat puhuneet aktiivisesti Gazan siviilien puolesta. Tshekki ja Itävalta taas ovat mukailleet enemmän Israelin kantoja asiassa.
EU-puheenjohtajamaa Belgian pääministeri Alexander De Croo kertoi kokoukseen saapuessaan pitävänsä hyvänä sitä, että Yhdysvallat taipui tukemaan tulitaukovaatimusta Gazaan. Hänen mukaansa EU:n tulee kuitenkin ottaa johtaja-asema Gazan kriisissä, ei vain seurata Yhdysvaltoja.
– Gazan tilanne on dramaattinen. Näemme, että ihmiset syövät ruohoa ravitakseen itseään. Ihmiset ovat nälänhädän partaalla, hän sanoi.
Israel on suunnitellut aloittavansa maahyökkäyksen Rafahiin, minkä on pelätty vaikeuttavan Gazan erittäin vaikeaa humanitaarista kriisiä entisestään. Israelin hyökkäyksessä Gazaan on kuollut Gazan terveysministeriön mukaan lähes 32 000 ihmistä sitten lokakuun. Luvut ovat peräisin äärijärjestö Hamasin hallinnoimasta terveysministeriöstä. Muun muassa YK ja Yhdysvallat ovat pitäneet lukujen mittaluokkaa oikeana.